Jessie Kleemann (1959-)

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup Jessie Kleemannip suliai arlallit pigai. Ilaatigut ’11-nik ukiulik eqqaa…’ (qallunaatut: ’11 år med minder’) 1994-imeersoq, 1995-imi Katuami saqqummersinneqaqqaartoq. Krydsfinerimut qalipagaavoq, meqqunillu ikkussuiffigisimasoq. Qalipaatit sakkortuut ilaatigullu taartut atorneqarlutik. Qalipaatit tungujortut qorsuillu atorlugit inuit marluk qalipakkami takutinneqarput.

Takutinneqartut qalipaatillu

Inuk atisaqanngitsoq assilissap qeqqaniippoq. Kinaanera ersarinngilaq, kisianni nujaasa takisuut iviangiisalu ersarinnerisa arnaanera takutippaat. Talerpiata ataatungaani meeqqap kiinaa tungitsinnut isigisoq takuneqarsinnaavoq. Qalipakkap ataani toqqoqqavoq, tassani aamma arnap niui morsusimapput. Arnap atisaqanngitsup timaata qeqqaniit qummut niaqua ilanngullugu allunaasanik qorsunnik poorsimavoq, tumaasap iluani tiguangaasutut illuni. Eqqaani qinngornertut ittut tungujortunik qaamasunik qalipaatillit taartumi qilattut qaammaqqutaapput. Sumi tamaani qalipaatit aappaluttut aattut ittut takussaapput. Qilammut tungujortumut tunuliaqutitut takussaapput, aammalu arnap iviangiini, qungasiani, qaavanilu takussaallutik. Aammali aattut, arnap kinguaassiutaatigut kuuttutut. Aak kinguaassiutininngaanniit kuuppoq, innarlerneqarsimanermik takussutissiisutut illuni, arnallu assai tamassumap nalaani inissisimallutik. Timi atisaqanngitsoq Kleemannip suliarisartagaanut ilaagajuppoq. Nammineq timini saqqummiukkaangamiuk, inuttut kiffaanngissusermik pissaaneqarnermillu takutitsisarpoq. Nammineq timimigut misiginikuusaminiit illuartilluni. Taamatuttaaq imerpalasut assigiinngitsut atorlugit suliaqartarluni, uanilu aattut ittoq atorsimallugu.

Eqqumiitsuliami takutinniagaq sakkortooq Kleemannip saqqummeeriaasaani assigiinngitsuusuni qalipaasersorneqarlunilu ersersinneqarpoq. Qalipakkami takutinneqartut ilusilersugaarpalaartut piviusorpalaartullu akuleriipput. Meeqqap kiinaa piviusorpalaartorujussuulluni qalipakkap sinnera, ingammik arnap pisatai, piviusorpalaannginnerusumik kusassaqqissaagaanngitsumillu suliaallutik. Qalipaatit titarnerisa peqqarniinnerat misigissutsinik taartunik takutitsivoq, meeqqallu qalipannerata piviusorpalaarnera isumatuulioqqissaarnermik takutitsilluni. Tamanna meeqqamik arnamillu akerleriilersitsisutut pissaaneqarniuutsitsisutullu ippoq. Naak titartuinerit ilai peqqarniikkaluartut qalipagarlu taaraluartoq qaamanertaqarput, itisuunillu immikkuualuttortaqarlutik; immap qatsunganera, niuisa immap qorsorpaluttumik qalipaatillip iluaniit takuneqalaarsinnaanerat – aammalu meeqqap takutinneqarnera, qisummut kikiattorneqarsimasup, soorlu tassaniittussaanngikkaluartoq, eqqumiitsuliamili ilaasoq.

Pissaaneq sapilernerlu

Eqqumiitsuliami arnap sakkortuumik takutinneqarnerata akerlianik niviarsiaraq takutinneqarpoq. Qalipakkami sakkortuumi niviarsiaqqap qiviarnera meerarpaluttoq. Eqqumiitsuliaq oqimaatsunik misiginartuuvoq, timmissallu meqqui assimik  sinnattuaqerpaluttumik pilersitsipput, sinnattupiluk qeqqanut mattunneqarsimalluni, neriuummilli aamma oqamisaarnertaqarluni. Arnaq kalunnernik pitussimajunnaarluni tingisinnaassava? Innarlerneqareernermiit nakuuserfigineqareernermiillu meeqqap isummamigut oqissusaa suli piua? Arnap meeqqallu najuunnerisa akornanni pissaaneqarniunnermik pisoqarpoq, ersarinngikkaluartumik. Eqqumiitsuliami pissaaneqarniunneq ilusilersukkatigut atortutigullu pisoq. Arnaq meerarlu kikiaat meqqullu akornanniittut.

Kleemann imminut, timini atorlugu inuttullu oqaluttuassani ilanngullugit suliaqakkajuttarpoq. Eqqumiitsuliami meeqqap arnallu inuttut ataasiunerat paasinarpoq. Qangamut massakkumullu eqqumiitsuliaq atassuteqarpoq. Inuttut ilutsinniittunut silatitsinniittunullu: Kinaassusivik kiinappaqarluni kiinappaqaranilu. Pissaaneqarniunneq ilutsinni akersuunnertut paasineqarsinnaavoq, qalipakkap suliarinerani pinngorneranilu misissorneqarlunilu suliarineqartoq. Ilaatigut Kleemannip nammineq akiuunnerivaa. Kleemanni ilaanni ima oqarsimavoq ”Inuiaqatigiinni qanorluunniit appasitsigisumik qaffasitsigisumilluunniit inissisimagaluaruit assatit atorlugit sulisinnaajuaannarputit. Tamanna pissaaneqarneruvoq”. Taamaalilluni akiuunneq tamatigoorpoq, nammineq timimut namminerlu sianissutsimut akiuussuteqarneq, sapilernerullu pilersinnaasup pinngitsoortinniarneqartullu assiliartalerneqarnera.

Taartumiit qaamaneq takkuttaraaq. Ilaanni apeqqusiinissaq pisariaqalersarpoq. Eqqarsaatit misigissutsillu ilutsinniittut inooqatigiinnagassaapput, imaluunniit?” – Jessie Kleemann.

Kusanaatsoq neriuuteqarnerlu

Kleemannip eqqumiitsuliamini kusanaassuseq takutikkajuppaa: akaarnaassuseq ilusilunnerlu. Ajattugaaneq, ilisarsineq, pisuutinneq kanngusunnerlu eqqumiitsuliamini aammattaaq sammisarpai. Eqqumiitsuliami uani taakku sammisat tamarmik minnerusumik annerusumilluunniit erserput. Isiginnittumut misigissuserpassuarnik qaffakaatitsivoq: Sapilerneq, innarlerneqarneq, pisuussuseqarneq kanngusunnerlu eqqumiitsuliami takuneqarsinnaapput, saniatigullu aamma neriuuteqarneq sinnattullu takuneqarsinnaallutik. Arnaq atisaqanngitsoq, aanaartoq, kalunniusanik tigummineqartoq isigitillugu ilusilunneranit iluaalliuummerneq misinnarpoq. Eqqumiitsuliami meeqqap ilanngunneqarnera alianarlunilu qiimmallatsitsisuuvoq. Kleemannip eqqumiitsuliaata qimerloornerani suna aaliangersimasoq misigineqassanersoq erseqqarinngilaq, erseqqissumik ataatsimik isumaqanngillat: Misigissutsinilli qaffakaatitsivoq! Eqqarsaatit misigissutsillu taartut inooqatigiinnassanerpagut, qulaani issuaanermi Kleemann aperivoq. Imaluunniit assaat atorlugit, pilersitsisinnaassuseq atorlugu, piffissalluunniit ingerlanerani kusanassuseq kusanaatsuni nassaarineqarsinnaanerluni?

Kleemann nammineq eqqumiitsuliani pillugu oqaaseqarpoq: ” Akiuunnerit tamarmik, katsorsartinnermi, ataqatigiiffiusunik kipisuuinerit, taamaakkaluartoq pooqattatut oqummik, ipermik ujaqqanillu imalimmik, niviarsiarannguup timmissat meqquisulli oqitsigilersinniarlugit angakkuarniarsarigai. Imalluunniit naqqanut kiviinnartussanngorsinnaasut…”.

 

Naatsumik eqqumiitsuliortoq pillugu

Jessie Kleemann eqqumiitsuliortuuvoq, isiginnaartitsisartoq, atuakkiortoq taalliortorlu. 1959-imi Upernavimmi inuuvoq. Ukiorpassuit Nuummi najugaqarnermini ilaatigut 1984-imit 1991-imut Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmi aqutsisuusimalluni. Maanna Københavnimi najugaqarpoq. Kleemannip immikkut isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliorneq (performancekunst) tusaamasaassutigaa, kalaallit kulturianniit tigusilluni nunani allani eqqumiitsuliornermut sanilliussilluni akulerussikkajuttarluni.

Allaaserinnittoq: Freja Møller Wickert.

Paasissutissarsiffiit

Egede, Kirsten Larsen. 2/1995. ”Spor under isen”. Neriusaaq.

Hansen, Stine Lundberg. 07.03.2021. ”Perlekraven der blev ved – og ved”. Kunst.gl. (URL: http://kunst.gl/perlekraven-der-blev-ved-og-ved/)

Hansen, Stine Lundberg. 23.07.2020. ”Jessie Kleemann: Performances med tråd og sælspæk”. Kunsten.nu. (URL: https://kunsten.nu/journal/jessie-kleemann-performances-med-traad-og-saelspaek/)

Karlsen, Sikkersoq Rosing. 3/2017. ”Eqqumiitsuliortoq asseqanngitsoq”. Neriusaaq.

Nikolajsen, Lone. 31.01.2020. ”Performancekunstner Jessie Kleemann: Det jeg gør med min krop, det er mit. Jeg vil give det til jer, men jeg bestemmer”. Information.

Trondhjem, Jørgen Ellegård. 19. november 2007. ”Moderne Grønlandsk billedkunst” Ph.d-afhandling udført ved Afdeling for Eskimologi og Arktiske Studier, Institut for