Lisbeth Karline Poulsen (in. 1981)

”Neriuppunga eqqumiitsuliakka piffissamut inuuffigisannut tarrarsornertut ersiutaasut – piffissamit, avatangiisinit, inuiaqatigiinnit aamma maannakkoqqissaaq inuuninnit pilersinneqartut. Eqqumiitsuliorneq killeqarfinnik nikitsisarlunilu nutsuisassaaq”. – Lisbeth Karline Poulsen

Lisbeth Karline Poulsen 1981-imi Nanortalimmi inunngorpoq. Nuummi Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmi ilinniarsimavoq, tassani 2004-mi aallartilluni kingorna Aarhus Kunstakademimi assilialiornermik eqqumiitsuliortutut ilinniagaqarsimalluni. 2011-mili Nuummi eqqumiitsuliortutut sulillunilu najugaqarpoq. Poulsenip qalipagaasa ilaat 2013-imi Juullip Nipitittagaanit toqqarneqarluni juullip nipitittagaatut saqqummerpoq, 2016-imilu Nunatsinni Eqqumiitsuliortut Peqatigiiffiat KIMIK ilaasortaaffigilersimavaa.

Qulequtaqanngitsoq

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi piffissami matumani Poulsenip 2015-imi suliai pingasut nivingapput, tamarmik qulequtaqanngitsut. Saqqummersitsinerup The White Out-ip kingorna taakku pingasut pilersitaapput. Saqqummersitsinissamut tassunga Poulseni ilaatigut kalaallisuumik qaqortuinnarmik suliaqarsimavoq, KIMIK-ip Nuuk Nordisk Kulturfestivalimi 2015-imi workshopertitsineranut atasumik.

Atuakkami KIMIK ukiut 20 år-imi Poulsen ima oqarpoq: ”Ukiuni kingulliunerusuni arnat kalaallisuui sammisarpakka. Isumaqaqaat, ilissigarpassuullutik atortoqaqalutillu sulilu samminninnera naammasseqqajanngilara”. Suliat taakkua pingasut kalaallisuut allanngortiterlugit ilusilersoqqinnerattut ipput. Poulsenillu arnat kalaallisuuisa immikkoortuinik tamaginnik ilisimasassarsiorneratut ersiutaalluni.

Poulsen apersorneqarluni aamma oqarpoq: ”… sulianni sammineqartoq tassaagajuppoq kalaallisuut, […]  kisianni uanga ersersitseriaatsinik nutaanik nassaartarpunga, atortussanik nutaanik misileraanissamik unammillerneqarnera nukissaniffigisarakku”. Taamaattumik suliami matumani kalaallisuut immikkoortuisa assigiinngitsut ilaat qungasequt, kaminni avittat aamma nuilarmiut pappiaqqani naqitaapput. Pappialiaq nuilarmiunit naqitersimasoq immikkut ilassuteqarpoq, tassaniikkami ujalussiaq sapangaaqqallu atorlugit pinnersaat. Ilassut alutornaqutaavoq, atortut atorneqartut assigiiginnaat allannguutaattut ersersitsilluarami. Suliat pingasut Poulsenip pappiaqqanik naqiterilluni tulleriiaanik suliaani siullersaapput. KIMIK-ip 2015-imi workshopertitsinerani suliaapput. Kingorna Poulseni pappiaqqanik naqitikkanik tulleriiaanik allanik suliaqarpoq, saqqummersitsinernut allanut atasunik atserneqarsimasunik. Poulsenip suliamini piffissaq aamma naammassineqanngissuseq sammisarpai. Inuttaa naapertorlugu eqqumiitsuliat naammassineqartariaqanngillat assigiittariaqaratilluunniit.

Poulsen atortussanit aamma assassoriaatsinit assigiinngitsunit assorsuaq isumassarsisinneqartarpoq, soorlu pappiaqqanik naqitsinermit. Pappiaqqanik naqitsisarpoq pappiaqqanik blendereriarluni suaasaasiaralugit. Kingorna saviminernik qassutaasiortarpoq mikisuararsuarnik putulimmik, annoraaminermillu linen-imik qallerlugu. Suut naqinneqartussatut kissaatigisani qaavanut ilisarpai, soorlu kalaallisuut nuilarmiortai tassungalu pappiaqqanit suaasaasiaq qalliunneqartarpoq. Naggataatigut pappiaqqamit imeq nungusarneqartarpoq, taamaalillunilu pappiaraq nuilarmiunut attuumalluinnalersarluni. Taava pappiaraq attuumaffianit peertarpaa, panersissallugu nivinngartarlugu. Panersiineq ulluni marlussunni pisarpoq.

Lisbeth Karline Poulsen ullumikkut suli assassornermik atortunillu sammisaqarnermik suliaqartarpoq. Piffissami matumanerpiaq TELE-POST sinnerlugu nipitittakkamik suliaqarpoq, kisianni suliniutinik mikisunik allanik aamma ingerlataqarpoq, timmissat meqquinik tupilannillu tippiliorluni.

The White Out aamma arnat kalaallisuuat

The White Out, eqqumiitsulianut pappialanut pingasunut aallaaviusoq, Københavnimi Kalaallit Illuutaanni aamma Nuummi Katuami 2014-imi saqqummersinneqarput. Poulsenip kalaallit arnat kalaallisuuannik nutaamik sukuiaanera saqqummersitsinermi aallaavigineqarpoq. Kalaallisuut qaqortut sananeqaataat ilitsoqqussanut assigungaatsiarput, qalipaatit tamaviisa peerlugit qaqoqqissaartutut saqqummiunneqarnera allaanerussutituaralugu. Taamaaliornikkut Poulsenip inuit qangaaniilli naatsorsuutigisaannik misileraavoq, naatsorsuutigisallu tamakkua mumisippai, suliat suunerat ilisarnarunnaarsinngikkaluarlugu.

Sorlaqarfik apeqqutaalluni kitaani, tunumi, Qaanaalluunniit nalaaneersut kalaallisuut isikkui assigiinngitsorujussuupput. Kalaallisuut Poulsenip aallaavigisimasai kitaani arnat kalaallisooraat. Kalallisuut qanoq aaliangersimasumik isikkoqqartassasut naatsorsuutigineqartarpoq. Annoraamineq sapannganik mersukkanik nuilarmiulik atsipaavilu kalaallisuut immikkoortuini ilisarnarnersaagunarput. Kalaallisuullu qalipaatigissunik allanik immikkoortortaqarput, soorlu nuilarmiut ataanni annoraaq aappaluartoq, aappalaartoq imaluunniit tunguusaq, kamiillu naasuusanik allapalaakkat. Taaneqareersutut annoraap qalipaatai assigiinngitsuupput, aamma arnap ukiuinut attuumassuteqarsinnaasarlutik. Arnaq utoqqaliartortillugu qalipaatit taarsiartortarput. Arnat kamiisa qalipaataat aamma assigiinngitsuusinnaapput, qaqortuusinnaallutik aappalaartuusinnaallutik imaluunniit qernertuusinnaallutik.

Poulsenip kalaallisuunik qalipaataajaaneratigut kalaallisuut ilivitsuussusiat peerneqarpoq, tassa kalaallisuut ilaannaa sinneruppoq – tassa taamaaliornermigut kalaallisuut pillugit uagut naatsorsuutigisavut kisiisa piinngilai. Kalaallisut ilisarnassusiat immikkoortuisalu qalipaataat tunngavigalugit kimit pigineqarnerannut ilisarnaatit attuumassuteqartut peerpai. Arnap kalaallisoorigai suli takuneqarsinnaavoq kisianni kalaallisuumik piginnittup ukiui imaluunniit katissimasuunersoq takuneqarsinnaajunnaarpoq.

White out silap pissusianut tunngassuteqarpoq, tassa nittaalluni anorersuarnera, pujornera imaluunniit allatut pisoqarnera pissutigalugu assigiinngitsunik immikkoortitsisinnaajunnaarnermi atorneqartartoq. Kalaallisuut qanoq isikkoqarnissaannut inuit naatsorsuutigisaannik Poulsenip peersitsinera paarlattuanillu kalaallisuut qaqortuinnaat, nutaatut minguitsutullu piviusunngorteqqillugit.

 

”Eqqumiitsuliap tunuliaqutaa: Lisbeth Karline Poulsen” Maria Hvolbækimit, Aarhus Universitetimi kunsthistorie- og museologimi ilinniartup allaaserisaraa.

 

Najoqqutarisat

Tupaarnaq Rosing Olsen (aaqq.): KIMIK ukiut 20 år, Nuuk: milik publishing 2016

Helle Nørregaard: ”The White Out – eqqumiitsuliortup assilialiortup Lisbeth Karline Poulsenip saqqummersitsineranit” Neriusaaq, 2/2014, uk. 24. årgang

Aviaaja Kleist Burkal: ”De grønlandske nationaldragter” i Dagens Grønland 2015

Lisbeth Karline Poulsenip Maria Hvolbækimit apersorneqarnera, apriili 2020