Gitz-Johansen // 5.3-28.3 2016

Oqaluttuatoqqat inuttaifoto - Kopi

Gitz-Johansen (1897-1977) 1940-kkunni oqaluttuatoqqat inuttaanik titartaavoq. Ukunani titartakkani qernertoq-qaqortuni titarnernik, qalliutit ilusaanik takorluugaqarluni pinnguarsimavoq.

Titartakkat ilusilersukkallu atuakkamut Figurer i Grønlandsk Mytologi 1949-mi saqqummersinneqarpoq naqinneqaqqillunilu saqqummerluni 2009-mi. Titartarlugit ilusilersukkat Tunumiut oqaluttuaatitoqaaneersuupput.

Gitz-Johansen-ip oqaluttuatoqqaneersut assilillugit titartarneq ajorpai ilusilersortarlugilli. Titartarlugit ilusilersuisarpoq, angissutsit qaavi ersersinniartarlugit. Qernertup qaqortullu akornat ersersinniarlugu pinnguarneruvoq.

1800-kkut naalernerini 1900-kkullu aallartisimalernerini eqqumiitsuliortut arlallit – eqqumiitsuliat kitaaneersut – sammiunnaarlugit allat – soorlu kiinarpaat, japanimiut qisummut kigartugaat qiperukkallu Europap avataaneersut sammilerpaat. Gitz-Johansenip oqaluttuatoqqanit ilusilersuisarnera taamatut ileqqoqalernermut ilaalerpoq. Assersuutigalugu isumassarsiaq kiinarpanni malunnarpoq, aammali japanimiut qisummut kigartugaanni ilaatigut titartukkat naqitsissummik atsiorneqarsimanerisigut.

Gitz-Johansen katillugit qulingiluariarluni Kalaallit nunaanniippoq sivisunerusumik sivikinnerusumilluunniit. Siullermeerluni Knud Rasmussen naapinneratigut tamanna pivoq, Gitz Hawaii-mukarnani nunatsinnukaqqullugu kajumissaaramiuk, tamannalu ugguutiginnilaa.

Anersaaq ikiorti Tôrnârssuk saqqummersitami ilaavoq. “Qaqqat aqqutalugalugit ingerlasarpoq, soorlumi silaannaasut; tassungami ajornartoqanngilaq”. Nukillu taanna Upernaviup Katersugaasivianit Nuummut pivoq issittormiut 2016-imi unammiuaarneranni timersortartut kaammattoriartorlugit.