Aka Høegh // Malugisartakkat

Saqqummersitsineq Malugisartakkat // Sansninger Aka Høeghip eqqumiitsuliaanik assigiinngitsunik toqqarneqarsimasunik takutitsiviussaaq. Eqqumiitsuliani takutinneqartussani pisoqaanerpaaq 1973-imeersoq naqitikkatut assilialiaavoq, nutaanerpaarlu olialertakkamik qalipagaq aatsaat paneqqammerpoq.

Saqqummersitsinermut atatillugu Aka Høegh pillugu atuakkiamik Mai Misfeldtimit allanneqarsimasumik Milik Publishing saqqummersitsissaaq.

Ukiut 50-t ingerlanerini eqqumiitsuliortoq Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermut sunniuteqangaarsimavoq. Inuusuttuulluni politikkikkut akuunermini ulluinnarsiorpalaartunik naqitikkanik assilialiortarnermigut, nunatsinni oqaluttuatoqqat tungaatigut suliaqarsimanermigut, tamanillu takuneqarsinnaasunik angisoorsuarnik pinnersaasarnermigut qalipaasarnermigullu.  Aali frimærkit, menu-t allarpassuillu ilanngunnagilluunniit.

Aka Høegh sorpassuarni ilaanikuuvoq, piffissamini akuusimavoq, piffissaminullu utertitsiumasimalluni. Eqqumiitsuliamigut Kalaallit Nunaanni oqaluttuat oqaluttuarisaanerullu kusanassusii nukittussusiilu ersersikkusuttarsimavai. Aka Høegh ileqqutoqqanut eqqumaarissuuvoq. Oqaluttuatoqqat ilisimavai. Nunarsuulli sinneranut aamma soqutiginnittuuvoq, angalasarsimavoq tikeraallu nunarsuup sinneraneersut angerlamut qaaqqusarsimavai. Timmiaq timmisoq Aka Høeghip eqqumiitsuliarissallugu nuannarinerpaasaanut ilaavoq. Aka Høegh oqarnikuuvoq timmissat timmisut isiginerat eqqarsaatinut kiffaanngissusininnartorujussuusoq, taamatuttaarlu aalaneq, nutaanik misigisaqarneq, inunnik nutaanik naapitsineq, nutaanillu ileqqoqalerneq inummik annertunerulersitsisartut.

Aka Høeghip illerngiai assigiinngitsorpassuupput. Eqqumiitsuliortarnermini amerlasooriarluni uterfigisarsimasaanik aqqusaaqqittarsimasaanillu illineqartoq ersarippoq.

Inuup inuunermi aqqusaagai, allanngorneq, Aka Høeghip tiguarteqqaffigaa. Assilialiatut naqitikkat siulliit ilaanni arnaq inuusuttoq qaammatigissuarmi, arlaannik utaqqisoq, takuarput, angummik, oqaluttuatoqqat malillugit aningaajusumik imaluunniit meerassaminik utaqqisoq. Eqqumiitsuliani allani arnaq utoqqaq qimagukkiartuaartoq takutinneqarpoq, aqqusaarsimasaminit tunuliaquteqartoq, taartumut pulalluni ingerlarfissaq kiserngorussimallugu.

Nukissaarsuit aqqusaarnerisigut inuk allanngortartoq oqaluttuatoqqat oqaluttuaraat.  Soorlu Kaassassuup nukittuunngornermigut killissamilu ilinniarnerisigut.

Ullumikkut qarasaasiat, oqarasuaatit angallattakkat, internetsilu inuit inuuneranni initoqaat. Qissianik ilusilersuinermut tunngatillugu Aka Høeghip nunamut nutaarluinnarnik takkuttoqartuaannarnera taakkulu kulturimut akuliuttarnerat ersersippaa, soorluttaaq tamanna sapakkerinermi, allattalernermi, qarasaasiaqalernermilu pisimasoq. Kulturi uummarissoq allanngorartuartuuvoq.

Aka Høeghip piffissaq inuuffini inuuffigiutigalugu takussutissiaqarfigaa. Taamaattumik saqqummersitsineq Malugisartakkat // Sansninger assigiinngitsorpassuartigut isigineqarsinnaavoq. Inuit Aka Høeghip eqqumiitsuliaanit attortissimasarnerat saqqummersitsinermi aamma malugineqaqqissasoq neriunarpoq.

Ataasinngornermi juunip 21-ani nal. 14 saqqummersitsivimmi ammaanersiortoqarlunilu atuakkamik saqqummersitsisoqassaaq, tassanilu Aka Høegh peqataassaaq. Saqqummersitsineq 2021-mi oktobarip pingajuata tungaanut takusarneqarsinnaavoq.

Saqqummersitsineq Royal Arctic Line-mit aamma Namminersorlutik Oqartussat Kulturimik aningaasaliissutaanit aningaasaliiffigineqarpoq.