Gitz-Johansen (1897-1977) – Aarsaarfimmi // 2.8-22.9 2019

Sisamanngornermi aggustip aallaqqaataani Aage Gitz-Johansenip ‘Qalipaasorsuup’ (1897-1977) qalipagarpassuinik saqqummersitsineq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi ammassaaq. Titarneq ataaseq atorlugu timmissat arnalluunniit titartarsinnaasimavai. Kalaallit Nunaanni qalipagai, titartagai, ilusilersugai aamma kiinarpaliai, kiisalu timmissat arnallu qalipattarsimasai saqqummersitsinermi pingaarnerutinneqartussaapput.

Gitz-Johansen, qallunaajusoq, 1933-mi Kalaallit Nunaanneeqqaarpoq, tamatumalu kingorna utertuartarsimalluni 1948-imi qimavinnissaata tungaanut. Aaqqissuusseqqinnernut nutaanut – aserorterinermik taasaminut – akerliunini takutinniarlugu Kalaallit Nunaannut uteqqinngisaannarsimavoq.

Gitz-Johanseni aallaqqaammut uumasunik ilisimatusarnermik suliaqaleraluarpoq, kingornali Københavnimi Kunstakademiimi grafikkimut tunngasut ilinnialerlugit. Soqutigisanik taakkunannga akuleriissitsisarnera suliarpassuini ersertarpoq, soorlu timmissanik qalipagaani assingulluinnartuni takuneqarsinnaasoq. Atuakkamut ‘Grønlands Fugle’ assiliartalersuutai, Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianillu atukkiussat, saqqummersitsinermi qimerloorneqarsinnaasunut ilaajumaarput.

Eqqumiitsuliortutut ilisarnarluartumik ersarissunik titartaariaatsini ineriartortissimavaa. Suliaasa ilarpassui oqitsuararsoorpasittarput, naak suliarineri pisariitsuinnaasanngikkaluartut. Inuit, timmissat imaluunniit tuttut eqqortumik qalipaasersorlugillu tarralersornerini assaap titartaassutaasup ingerlatinnissaa imaannaanngeqaaq, tamannaavorlu Gitz-Johansenip kakkaffigilluinnarsimasaa. Titarnerit ikittunnguit atorlugit suliaminik uumassuseqalersitsisarnera ullumimut allaat inuppassuarnik uissuummisitsisarpoq soqutiginnilersitsisarlunilu.

Titartugannaani uteqattaartuartarsimavai, soorlu arnanik alutorinninnera kipiffeqanngitsoq suliaani ersertuartartoq. Arnat manissuinnarmut titartagaagaluarlutik ilutsimikkut qituttunngortarput uummassuseqalersarlutillu. Arnat nivissallu qalipattagai kinaassuseqanngitsuugaluartut titarneri uumassuseqarluartut arnallu asannilersoorfigisarpagut.

Nammineerluni uteqattaarisarinini pillugu oqarataarutigisarsimavaa 100-liigunigooq ima kakkatsigilersimassaaq allaat timmissat titartartakkani pappilissamiit tingiorartilersinnaalersimassallugit. Ukiut 100-t angunngikkaluarpai, taamaattorli assilissiai, timmissat, arnat ilutsillu titartortagai suli uumassuseqarput.

Saqqummersitsinerup ingerlanerani Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup suliarisaanik Gitz-Johansen pillugu katalogimik saqqummersitsisoqassaaq.

Gitz-Johansenip erneranit Jeppe Gitz-Johansenimit aggustip aallaqqaataani nal. 16.00 saqqummersitsineq ammarneqassaaq. Piumasut tamarmik tikilluaqqusaapput.

Saqqummersitsineq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmut ukioq manna takuniarneqarsinnaassaaq, aggustip aappaanit septembarip 22-ata tungaanut. Saqqummersitsinermut aningaasaliisuuvoq Tapiissuteqarfik Sermeq, eqqumiitsulianillu saqqummersinneqartunik atukkiisuupput: Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu, Katuaq, Galleri Roar Christiansen aamma Jeppe Gitz-Johansen.