NULIALO // 5.2-21.03 2021

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik saqqummersitsissaaq, qulequtaralugu ”Og hustru // Nulialo”. Arnat eqqumiitsuliortut pingasut pillugit saqqummersitsineruvoq. 1900-p 1940-llu akornanni uitik ilagalugit Kalaallit Nunaannut aallarsimapput. Christine Deichmann, Oda Isbrand aamma Ellen Locher Thalbitzer tamarmik eqqumiitsuliortuupput; taakkunanni ataaseq Københavnimi Det Kongelige Danske Kunstakademimi, arnanut ammaanneqarneraniit ukiualuit kingorna 1890-ikkunni ilinniarsimasoq.

Angutit ilisimasassarsiunngikkunik anguniagaqarlutik Kalaallit Nunaanniittarsimapput. Arnat angalaqataasuupput, uimisulli Kalaallit Nunaanni pisussaaffeqaratik. Angutinit eqqumiitsuliortunit Kalaallit Nunaat allaanerusumik qalipattarsimavaat. Takusaat allaaneruvoq, qalipagaallu allaanerullutik. Arnat pingasut qalipannaagarisimavaat arnat meeqqallu.

Pingasuullutik uimik tunuanni malunnarpallaaratik pisimapput, suut tamaasa avataanniillutik, puiorneqartutut illutik, arnaanertik pissutigalugu. Pingasuullutik naliminni eqqumiitsuliornerup silarsuaanut  ilaasimapput. Arnat pingasut eqqumiitsuliaannik saqqummersitsineq nuliatut angalaqataaginnaratik pisimanerannik ersersitsissaaq. Piffissami arnat eqqumiitsuliortutuunngitsoq, katittussassiaannartut, angerlarsimaffimmik meeqqanillu paarsisussatuinnaq isigineqarfiata nalaanni pimoorussillutik  pikkorissuseqarlutillu naliminni eqqumiitsuliortuunerannik ersersitsissaaq.

Saqqummersitsinermi aamma eqqumiitsuliortut taakkua pingasut saniatigut eqqumiitsuliornikkut oqaluttuarisaanermi 1940-kkut sioqqullugit kalaallit arnat eqqumiitsuliornikkut takussaasimannginnerat ersersinniarneqarpoq. Aalut Kangermiu arnamik nalissarsineqarsimanngilaq. Arnat assassortarnermigut kusanartulianut, sapangaaqqanik nuisanut kalaallisuuliornermilu ilaapput, suliaannulli aqqi nalunaarsorneqarsimanngillat; mannamut suli oqaluttuarisaanermi puigugaaqqapput .

 

Christine Deichmann (1869-1945) 1901-imiit 1910-mut uinilu nakorsaq Henrik Deichmann Qaqortumi Sisimiunilu najugaqarsimapput, panitsik Elisabeth Deichmann ilagalugu. Qalipagarpassui amerlasuunit allakkanut kortinit plakatinillu ilisimaneqarput. Deichmannili allakkanut kortinuinnaq eqqumiitsuliortuunngilaq. Arnat siulliit ilagalugit 1890-94-imut Det Kongelige Danske Kunstakademip ataani Arnanut eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi ilinniagartuusimavoq, tamannalu sioqqullugu arnanut titartaanermik ilinniarfinni assigiinngitsuniittarsimalluni. 1890-ikkut aamma 1900-kkut ingerlaneranni akuttunngitsunik suliaminik Charlottenlundimi upernaakkut saqqummersitsinermi saqqummersitsisarsimavoq. Charlottenlundimi upernaakkut saqqummersitsisarneq Danmarkimi ataqqinarnerit eqqatorneqarnerillu ilagisimavaat.

Ellen Locher Thalbitzer (1883-1956) qiperuisartuuvoq, aammali qalipaasarluni. 1905-imit 1906-mut uinilu William Thalbitzer, Ammassalimmi ukiivoq. Tasiilamiinnerminni eqqumiitsuliortarnermi saniatigut uini ikiortarsimavaa. Eqqumiitsuliortoq tunumiu Kârale Andreassen titartaanermik ilinniartissimavaa. Charlottenlundimi upernaakkut saqqummersitsinermi aamma saqqummersitsisarsimavoq. 1900-imit 1902-mut qiperuisartumi ataqqisaasumi Stephan Sindingimi ilinniartuusimavoq, aamma 1912-imit 1913-imut qiperuisartumi Ludvig Brandstrupimi ilinniartuusimalluni. Arnat eqqumiitsuliortut peqatigiiffiani Kvindelig Kunstneres Samfund 1906-imi aallartinneraniilli Ellen Locher Thalbitzer ilaasortaasimavoq. Aamma qiperuisartup Carl Locherip panigisimavaa.

Oda Isbrand (1904-1987) kingorna puigorneqavissimavoq. Suliai Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffinni ataasiakkaani nivingapput, ilaannikkooriarlutillu akitsorterisarfinni assigiinngitsuni saqqummertarlutik. 1935-mi taamani uinilu Victor Isbrand Kalaallit Nunaannut aallarput, 1947-milu nammineq aamma Kalaallit Nunaanneeqqissimalluni. Kalaallit Nunaanniinnermini kingullermi inunnik illoqarfinnillu qalipagarpaaloqarpoq, suliaalu tamarmik Europami eqqumiitsuliortaatsinik eqqarsaateqartarsimaneranik malunnartoqarput. Saqqummersitsinernut arlalinnut peqataasarsimavoq, ilaatigut 1953-imi saqqummersitsinermi ”Danske Kunstnere i Grønland” saqqummersitseqataasimavoq. Oda Isbrand aamma Kvindelige Kunstneres Samfundimi ilaasortaasimavoq.

 

Saqqummersitsineq ulloq 4. februaari nal. 17 Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi ammarneqassaaq. Ulloq 21. marsi tungaanut takusarneqarsinnaassaaq.  Saqqummersitsinermut atatillugu katalogi saqqummersinneqassaaq. Katalogi eqqumiitsuliornermi oqaluttuarisaanermi 1940 sioqqullugu arnat Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortut pillugit ilisimasanik katersukkanik peqalernissamut alloriarnermi siulliussaaq. Saqqummersitsineq Tips- og Lottomidlerinit aningaasatigut taperneqarpoq. Eqqumiitsuliat saqqummersinneqartut ilaat inuit namminneq pigisaraat, ilaallu ukungannga atukkiunneqarlutik: Galleri Roar Christiansen, Tasiilap Katersugaasivia, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik, Arktisk Institut aamma Kalaallit Nunaata Katersugaasivia Allagaateqarfialu.