GUDRUN HASLE // piuvunga // 04.09 – 01.11 2020

Eqqumiitsuliortoq qallunaaq Gudrun Hasle ilisimaneqarluartuuvoq. 2018-imili Nuummi naju­gaqalerpoq, tamaanilu saqqummersitassani suliarisimallugit. Nammineq timini, misigissutsini eqqarsaatinilu aallaavigalugit eqqumiitsuliortarpoq.

Gudrun Hasle naqinnernik ilisarinnissinnaanngilaq (ordblind), naqinnernillu ilisarinnissinnaanngin­nini eqqumiitsuliornermini atortarlugu. Annoraaminernik suliaqaraangami oqaatsit oqaaseqati­giillu mersortarpai, soorlu oqasinnaat tag-erluunniit taallarpalaartoq, tamatigulli marloqiusammik qalleraattumillu paasineqarsinnaasut. Eqqumiitsuliornermini naqinnernik ilisarinnissinnaannginnini tunngavigalugu, inuit mianernassusiat sammisarpaa saqqummersillugulu, kukkusarnigut amigaati­gullu, misigissutsit oqaluuserineqarnerlu ajortut, inuit amerlanerit imminerminnut attuumassute­qartissinnaasaat.

– Uanga nammineq inuunerup qanoq ittuuneranut misigissutsikka tusarnaartarpakka, oqaasinngor­tissinnaarusullugit. Qulaanit isigalugu tamakkiisumik misissoqqissaarusuttarpara; soqutiginartillugu misigissutsit allanut takutinnissaat, misigissutsillu ilisarisinnaaneraat, Gudrun Hasle eqqumiitsulio-

riaatsini pillugu oqarpoq.

Haslep eqqumiitsuliai qajannassutsimut, misigissutsinut eqqarsaatinullu eqqartorneqarpiarneq ajortunut tunngasuupput. Tamakkua tamarmik annoraaminernik eqqumiitsuliaani allisinneqarput ilusilersorneqarlutillu. Arriissusermik eqqarsaqqissaarnermillu mersorneri imaqarput. Peqqissaartu­mik ikkussuuteqqissaakkanik annoraaminermut allapalaagaapput – inuiaqatigiinni inuuneq pillugu eqqarsaatersuuteqartitsisinnaallutik. Taamaammat qulequtaa ”piuvunga”.

Annoraamineq Danmarkimi qarsortinneqarsimasoq, annoraamineq Kalaallit Nunaanni qarsortinne­qarsimasoq aamma annoraamineq Thailandimeersoq atorlugit timip assinga saqqummersitsivimmi takuneqarsinnaavoq. Nunat taakku pingasut Haslep najugaqarfigisimavai. Timip assinga oqaatsinik ataasiakkaanik oqaaseqatigiinnilluunniit ilaneqarsimanngilaq. Piunerinnaavoq.

Oqaatsit oqaaseqatigiillu inimi allermi takuneqarsinnaapput. Assersuutikkut oqaaserisat, oqaase­qatigiikkuutaat, oqaatsillu ataasiakkaat atorlugit ulluinnarni misigisartakkat annertuut minnerillu oqaatigineqarput. Immaqa maluginissaat puigortakkagut, arlaat eqqartorneq ajukkagut, imaluun­niit misigissutsit Facebookkimi inissaqarneq ajortut. Equnganermik misigissutsit tulluaannermillu misigissutsit, eqqumiitsuliallu ilaat ilaarlugu, misigissutsit qissaarutiginartut. Taamaakkaluartoq inuinnaanitsinnik takussutissiisut.

Iikkap illuata tungaani Haslep inuunermi oqaluttuassartaa allassimavaa. Ilaatigut aamma angerlarsi­maffigisimasamini natermut allareernikuusimasaa. Eqqumiitsuliatut suliarineri tamaasa alliartorpoq. Inuunerata oqaluttuassartaa, akiani eqqumiitsuliat minnerit assigalugit, oqatsiaatitut oqaaseqa­tigiillu naatsukkaarlugit allataavoq, ataatsimoorlutik annerusumik oqaluttuartut. Inuttut inuuneq pillugu oqaluttuaq.

Saqqummersitsinermut Statens Kunstfond tapiissuteqarsimavoq. Tusarnaagassaq NAPA – Nordens Institut i Grønland suleqatigalugu pilersinneqarpoq. Niviaq Korneliussen allaqqasunik kalaallisuunngortitsisuuvoq.

Gudrun Haslep inuunermi oqaluttuassartaa atuaraa tusarnaaruk,

 

imaluunniit kalaallisuuunngor­tinnera tusarnaaruk.