Pia Arke // Blå

1996mi Pia Arke (1958-2007) assiliivimminik hulkamera-mik Lønstrup Klitimi Jyllandip avannaani assiliivoq. Taakkunanngalu assit qulingiluat pilersippai, taakkualu ilaat ”Blå”-mik qulequtalik Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmit pisiarineqaqqammerpoq.

Inoorpasittoq takujuanarlunilu akimut ersittoq nunamik assilisami erserpoq. Ersernerlukkaluartoq inoorpasittoq nasaasalimmik sialussiuteqartoq takuneqarsinnaavoq. Inoorpasittoq ilimanaavissumik Pia Arkeusimassaaq, imminut assilikkajuttuugami. Assilissami nunamut ilaasuusivoq, killormoortumillu nuna Pia Arkemut ilaasuusilluni. Killingusaamik, immap qilaallu tungujorneranik killiliisumit avinneqarsimalluni nunap sinaani (ivikkani) nikorfavoq, imaq tununngallugu.

Assimi imaq tungujortunik taartunik tunguusanillu qalipaateqarpoq, ivikkat sialussiullu qaamanerullutik, qorsorpaluttuullutik. Asserq tamaat isigalugu tungujortuuvoq; assip sinaa allaat tungujortumik qaamasumik qalipanneqarsimalluni.

Pia Arke hulkamera 1988mi misileralerpaa. Assiliivik taamaattoq linseqanngilaq, asseqqasumilli putuaraqarluni, assiliitilluni aatsaat ammasartoq. Qaamaneq putukkut isertarpoq, filmimut illuatungaaniittumut. Pia Arke angisuumik assiliiviliorsimavoq, iluani nammineq allaat issiasinnaalluni. Filmitaa angingaarmat uffarfimmi ersersartariaqarsimavaa. Assiliineq ataaseq minnerpaamik minutsini 15ini pisarpoq. Taamak arriitsiginerata Pia Arke assimut inissinnissaminut periarfissippaa, assilisami ilaasinnaalluni anillalluniluunniit. Ersarissumik assiliisinnaavoq, imaluunniit ersernerluttuliorluni, soorlu assimi Blå-mi inoorpasissoq takujuanartoq. Assiliinerup nalaani piffissaq tamakkernagu ilaanera taamaallaat apeqqutaatillugu.

Pia Arke assiliivissuani nassarlugu Narsap eqqaaniitsumut Nuugaarsummut angalasimavoq (1990), Sjællandip avannaaniitsumut Kronborg Slotimut (1996), Jyllandillu avannaanut Lønstrup Klitimut (1996). Sumiiffiit Pia Arkemut tunngasut aamma Danmarkip Kalaalli Nunaatalu akornanni oqaluttuarisaanermut tunngassusillit. Kalaallit Nunaat assimi killingusaap avataani 3000 kilometerimit ungasitsigisumiippoq.

Arkep assilisai Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornani utikajaarput, nammineq oqaluttuassamini oqaluttuarisaanerullu annerusup akornanni. Imaq Danmarkimit Kalaallit Nunaannut avissaaqqatitsillunilu atatitsivoq. Arkep assilisai ataasiinnarmik oqariartuuteqanngillat, piffinniilli assigiinngitsunit takutitsisuullutik.

Asseq Danmarki pillugu oqaluttuanngilaq, nuna nikorfaffigisaa pillugu oqaluttuanngilaq, Kalaallit Nunaallu, nuna killingusaap avataaniittoq, pillugu oqaluttuarani. Tamarmik assip avataaniipput. Tamarmilli eqqumiitsumik assimi qalipaammit tungujortumit inoorpasissumillu ataqatigiisinneqalerput. Imaq avissaartitsinermiit atatitsineruvoq – unganermi, imarsiornikkut, naassaanngissusermini qalipaatiminilu tungujortuni.