Christine Deichmann (1869-1945)

1960-ikkunni aamma Grafisk Værkstedip 1970-ikkut qiteqqunneranni pilersinneqarnerata kingorna piffissaq  kalaallit eqqumiitsuliornermik oqaluttuarisaaneranni arnat eqqumiitsuliortut nuimaffigineruaat. Sorsunnersuup aappaata siornagut arnat ersinngivissorsimapput. Atii taaneqartarsimanngillat. Assatik atorlugit sanaluttarnermikkut, sapangaaqqerisarnermikkut atisaliortarnermikkullu peqataasimapput, kisianni suliaannut tunngatillugu atii allattorneqartarsimanngillat; oqaluttuarisaanermi puigugaasimapput, manna tikillugu. Sorsunnersuup aappaa sioqqullugu arnat qalipaasartut titartaasartullu ersinngivissorput, puigugaasimallutik, taamaallaat angutit eqqumiitsuliortut saqqumilaarsimapput tusaamaneqarlutillu.

Taamaattorli arnaqarpoq ataatsimik – atianik eqqumiitsuliaanillu ilisimasaqarfigisatsinnik. Kalaaliunngikkaluarpoq, angalallunili nunatsinniissimalluni, Kalaallillu Nunaanni inuit amerlasuut titartagai ilisimavaat. Postkortini, assiliarsuarni plakatini, titartakkani, qalipakkani imilertakkamillu qalipatani. Christine Deichmannimik ateqarpoq, Kalaallit Nunaanni 1901-1910-mi najugaqarsimavoq, uia Henrik Deichmann nunap immikkoortuani nakorsaasimalluni.

Christine Deichmann ilisimasassarsiorlutik angalasartut piffissamut eqqumiitsuliorfiannut ataneqartinneqarsinnaavoq, tassani Nunat Issittut Kalaallillu Nunaat eqqumiitsuliortunit angalasunit qalipanneqartarlunilu titartarneqartarpoq, ilisimasassarsioriartortunit imaluunniit immikkut ittumik Kalaallit Nunaannik qalipaajartornissaminnut akuersissuteqarlutik angalasimasunit. Angutit ilai taassagaanni Emanuel A. Petersen (1894-1948), Harald Moltke (1871-1960) imaluunniit J.E.C. Rasmussen (1841-1893), assigalugit ilisimasassarsioriartorsimanngilaq imaluunniit aqqusaaginnarluni angalasimanani, kisianni ukiut 9-t Kalaallit Nunaanni panini uinilu ilagalugit najugaqarsimavoq, arnaallunilu.

PIFFISSAQ INUUFFIGISAA

Christine Elisabeth Deichmann 1869-imi Øverødimi Danmarkimi inunngorpoq, 1945-milu USA-mi toqulluni. Københavnimi arnanut eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi Kunstakademiets Kunstskolemi qallunaaq qalipaasartoq Viggo Johansen ilinniartitsisoralugu 1890-94-imi ilinniarpoq, taannalu ilinniarfik 1888-imi pilersinneqarsimavoq. Tamatuma siornatigut arnat eqqumiitsuliortut ilinniarfianni kunstakademiet-imi ilinniarsinnaasimanngillat. Charlottenborgip upernaakkut saqqummersitsinerani saqqummersitsisimavoq, aamma eqqumiitsuliortut ukiakkut saqqummersitsineranni peqataasimalluni – aamma Romimi 1931-mi nunasiaatit pillugit saqqummersitsinermi, angutit Kalaallit Nunaannik qalipaasimasorpassuit peqatigalugit saqqummersitseqataasimavoq.

Christine Deichmann ullumikkut soqutiginarpoq, naliminilu soqutiginarsimalluni. Taamani ilisimasassarsioriartortartut eqqumiitsuliortullu angalallutik qalipaajartortarsimasut assigalugit nuna kusanarluinnartoq imaluunniit taakku isumaat malillugu taamani Kalaallit Nunaanni qangarsuarli inuunertut ittoq qalipattarsimanngilai; ulluinnarni takusartakkani qalipattarsimavai. Inuuneq najuuffigisani; arnat meeqqallu ulluinnarni suliaminnik ingerlatsisut. Pinnguarneq sulinerlu. Nunamik qalipaasartorsuartut nuna sakkortuneralu qalipannagit, svenskeq qalipaasartoq titartaasartorlu Carl Larsson-imut (1853-1919) eqqarsaatigalugu qalipaasarneranut assingunerusumik alianaatsut eqqissisimanartullu qalipattarsimavai. Arnap isaanik takunnissimasutut qalipaallu tungujortoq imilertakkanik qalipagarpassuarmini qalipaatinnaani atorlugu qalipaasarsimavoq. Deichmann angutit qalipaasartut nuimaffiginerusaani piffissami qalipaasarsimavoq, qallunaaq Anna Ancher (1859-1935), Finland-imiu Helene Schjerfbeck (1862-1945) imaluunniit qallunaaq Bertha Wegmann (1846-1926) assigalugit; arnat taakku tamarmik piffissami tassani eqqumiitsuliortutut ilisimaneqalersut, takusinnaasatik nutaaliorlutik, itisiliiffigalugit annertusisillugillu qalipattarsimavaat.

Nunatta Katersugaasiviata Christine Deichmannip qalipatassanngorlugit titartaqqaagai arlallit pigai. Timmissat toqunikut titartaqqitassarpassuit akornanniipput. Inuit assigiinngitsunik inissisimasut aqerluusamik titartakkat; tamatigut meeqqat. Arnat; meerallit, kisimiitillugit imaluunniit ullormut suliassanik suliaqartut. Imaassinnaavoq igalaami saannguani titartagassani takusarsimagai. Ilaanni arnat meeqqallu aalajangersimasumik inisseqqusarsimavai; arnaq aalajangersimasoq assigiinngitsunik inisseqqasoq arlaleriarlugu titartartarsimavaa. Meeqqat titartarneqaqattaartarsimapput.

Titartarsimasai najukkaminni avatangiisiminniippasipput, taakkualu inuit Deichmannip ilisimarisimarpasippai, takusartagaralugit imaluunniit ulluinnarni peqatigisarlugit. Assiliat qanilaassuseqarput. Emanuel A. Petersenip inuusaliatut atisalersortagaasut nipputitinneqarsimarpasittutut inngillat. Uagut pilluta, qalipagaq imaluunniit titartagaq pillugit titartagaanngillat, namminnerli suliatik suliaraat. Christine Deichmannillu taamaaliortillugit titartarlugillu qalipassimavai. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi Christine Deichmannip imilertakkanik qalipagai marluk nivingapput – arnat meeqqallu qalipanneqarsimallutik.

ANAANAQ MEERAALU

Anaanaq meeraalu titartarneqarsimapput. Arnap meeraaraq sarliarpaa niviarsiaqqallu mikisup anaanani taliffigisimavaa. Suugaluarnersup sinaani issiapput, tunuliaqutaasorlu nunatut qalipaateqarpoq; illup iluani silamiluunniit issianersut nalilersinnaanngilarput. Meeqqat puisimit nikkutorput. Anaanaasoq ammut isigivoq, meeraaraq sarliani tigummiarpaa puisimillu nikkumik tigummiarnerani ikiorlugu. Meeraaqqap isigaatigut; qalipaasoq isiginnaartorlu isaasigut isigai. Uagut anaanaasup meeqqallu qanimut peqatigiinnerat takuarput, isigisatigullu attaveqatigiinnerup taama peqatigiinnerput eqqumaffigilersippaa. Pisimasup isumasuiffiusup avataani uagut isiginnaartuuvugut. Peqatigitillugulu eqqumiitsuliortup titartarneqarsimasullu imminnut isiginerisa attaveqatigiinnerat takutippaat. Titartagaq soorlu aatsaannguaq pappiliamut titartakkatut pissuseqarpoq, soorlu assilisaq, kisianni taama sukkatiginani aamma erniinnartumik sanaajusimanngilaq – anaanaasup meeqqallu sumik tunuliaquteqartillugit inissinneqarsimannginnerata tamanna uppernarsarpaa. Naak assiliaq erniinnartumik suliatut isikkoqaraluartoq, suliarilluagaavoq aaqqissuunneqarlunilu, ilaatigut inuit aalajangersimasumik inissinneqarsimasutut illutik.

Deichmannip titartaqqitassiaani aalajangersimasumik titartaaniartoqarpasippoq – timit inissisimanerilu uteqattaarneqarlutik. Aammattaaq assiliaq pineqartoq aalajangersimasumik titartarneqarsimavoq. Anaanaasoq meeqqallu pingasoqiusamik ilusilerlugit titartarsinnaavagut. Niviarsiaqqap mikisup assaanit puisiminermik tigummiartumit, anaanaasup assaanut meeraaqqap nikkumik tigummiartup assaanik ikiuisumit, meeraaqqap uatsinnut isigineranit qummut anaanaasup ammut isigineranit qilertiata tungaanut. Titarnerup titartakkat ataatsimuulersippai, anaanaq meeraalu, qummukartilluta, ataqqinartorsiorpalaartumiilersilluta.

Assilissap suliarineqarnerata, qalipaatip tungujortup anaanaasullu meeqqaminik peqateqarnerata kristumiut pillugit titartagaasartunik eqqaasippaatigut – Maria meeralu Jesusi. Soorlu ikoni, iluartuutitap assinga – anaanaassuseq aamma meeqqanik isumassuineq pillugit iluartuutitap assinga.

Maluginiagassat ilaat tassaavoq meeraaqqap atisai. Kavaajaqarpoq uumasup meqquinik ilupaarusilimmik. Immaqa assigiinngitsut ilanngussorlugit atisalersortariaatsimik takunneriaaseq, Deichmannip piffissami taamani qalipaasartoqataasa angutit qalipattagaannut naleqqiullugu – taakku qalipagarpassuaminni qalipatatik ileqqutoqqat malillugit annoraatut ittunik annoraalertarsimavaat aamma ilivitsunik kalaallisuulersorlugit.

ARNAQ

Arnami, Deichmannip titartaqqitassiaani imilertakkanillu qalipattagaanisut, imminut isigineq qitiutinneqaqqippoq. Arnap kalaallisoortup, igalaap eqqaani titartaqqitassiarineqarsimasup, qungujulluni imaluunniit ikasarpaluttumik isiginnaartuusugut isigaatigut. Christine Deichmann arnap titartarnissaanut akuerisaasimavoq, titartagassatut atorsinnaallugu. Taamaattorli taama isiginerup uagut ilaatinngilaatigut, avataaniilersilluta. Isigineq qanissutsimik attassivoq attassuteqarnermillu pilersitsilluni, uagullu taanna qanissuseq pigilersinnaanngilarput. Arnaq titartagaannaanngilaq, inuullunili kinaassusilik.

Taama qanilaassuseqarneq atassuteqarnerlu Christine Deichmannip inunni qalipattagaani aamma ulluinnarni inuunermik titartartagaani angutinit qalipaasartoqatiminit qallunaanit allaanerussutigaa. Kalaallit Nunaata nunataa takusinnaanngilarput, Kalaallit Nunaat qanoq isikkoqarnersoq pillugu nunarsuup sinneranut takutitserusussusermik takusaqarsinnaanngilagut, kisianni ulluinnaq suliarineqarsimasoq kuseriarnertut mikisutut takusinnaavarput. Alianaatsulerineq, aap. Saqqummersitani postkortinilu meerarpalungajattunik titartaaneq, aap. Kisianni arnap piffissami tassanerpiaq ulluinnarni isigisai sungiusimasaminilu peqataanera. Erniinnartuunngitsumik, kisianni eqqumiitsuliatut suliarilluakkatut – arnanik meeqqanillu titartaassalluni nuannarisalik imatut kalaaliuneri piinnarnagit, kisianni taakku malunnartumik titartaqattaassallugit nuannarisalik.

Christine Deichmann eqqumiitsuliani pillugit oqaatsinik eqqarsaatinillu qimataqarsimanngilaq – ataani atsiortunga nassaarsinnaasimanngilanga. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliorneq pillugu oqaluttuarisaanerup 1945 sioqqullugu arnanut puigugaasimasunut ilaalerpoq. Kisianni ateqarpoq, ukiut nalunaarsoqqapput aamma Kalaallit Nunaanni katersugaasivinniittunik eqqumiitsuliaanik katersaqarpoq  – kiisalu postkortit assiliarsuillu plakatit atuagaarniarfinni pisiniarfinnilu nuna tamakkerlugu pisiarineqarsinnaapput.

”EQQUMIITSULIAP TUNULIAQUTAA – Christine Deichmann” Stine Lundberg Hansenimit allaaserineqarsimavoq.