Pia Arke (1958-2007)

Eqqumiitsuliortoq Pia Arke siusippallaarujussuartumik 2007-imi toqukkut qimaguppoq, eqqumiitsuliaali suli nunarsuatsinniipput – suli soqutigineqarluarlutillu ullutsinnut naleqqupput. Assersuutigalugu ullutsinnut naleqqunneri eqqumiitsuliami ”Arctic Hysteria”-mi takuneqarsinnaavoq.

 

Arctic Hysteria 1996-imeersoq videomik eqqumiitsuliaavoq. Tamataqarani eqqumiitsuliortup Pia Arkep (1958-2007) Kalaallit Nunaanni nunami assilisaq qernertoq/qaqortoq paarngorfigaa, naggataatigullu alittorlugu aserorterlugu. Alittuilinnginnermini naamallugu paarngorfigaa, tiingarpasilaartumillu aalalluni assakaaffigisaqattaarlugu, timimi sunngui tamaasa takutillugit. Videop aallartilaarnerani ini filmiliorfik ersareqaaq, assiliivimmi ulloq piffissarlu allaqqapput, ”record”-imillu oqarluni. Taamaasilluni videop aaqqissuussap aallartinnera naqissuserpaa.

Sunamiuna Arke-p aaqqissuussimagaa? Siullermik isigisarput aaqqissuuppaa. Isigisarli nassuiaruminaalluni sammivinnut assigiinngitsorpassuarnut tikkuartuussivoq. Tamataqannginneq exhibitonismemik (takuneqarusussusermik) imaqartoq uatsinnut isiginnaartunut voyeurismemik (isigerusussusermik) imaqarpoq. Aalaneri annerusumik minnerusumilluunniit ilusilersugaallutik aaqqissuunneqarnikuupput – paasisassaaqqinnaaratillu inerneqanngillat. Assersuutigalugu nunap assinga tummaarisani mianersortunnguamik alittoramiuk kamarujussuarnerua? Aalaneri piinaratik ilusilersugaarpasinnerupput. Naamaarnera, paarngornera, assakaanera – aalaneri aaqqissukkat – misigissaanermit tiinganermiilluunniit pilersitaappat?

 

NINNGANNEQ

”Arctic Hysteria”-mik eqqumiitsulianullu tulliuttunut arlalinnut aallartitsitsisoq tassaavoq Robert Edwin Pearyp (1856-1920)* assilisaa. Amerikarmiu Peary angalalluni ilisimasassarsiortarnikuuvoq arlaleriarlunilu Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiortarnikuulluni:

”New Yorkimi Explorers Club-imiillunga Pearyp assilisaasa katersugaataanni arnaq kalaaleq nikissinnaajunnaarluni angutinit marlunnit, qaqortumik amilinnit paarineqartoq takuara”, 1999-imi Arke Weekendavisenimut Synne Rifbjergimit apersorneqarluni oqaluttuarpoq**. ”Tamataqarani malaqqalluni ersiornermik nilliavoq, angutillu marluk sanianut pillutik assilitinnissaminnut piareeqqapput. Allagaateqarfinniit assimik taamaattumik takunikuunngisaannarpunga, assilisammi allagaateqarfimmeersut assigiiaartaqaat – qanga kalaallit qajartortut, pinngortitaq ilulissallu kisiisa takuneqarsinnaasarnikuupput. Taamaammat qaqortumik amillip nunat inoqqaavinut naapertuilluanngitsuliorneranut uppernarsaammik tigussaasumik tassanngaannaq nassaarama tupaqaanga.”

Arkep asseq nassaqqusaasimanngilaa. Explorers Clubimi Arkep nassaarfiani kuratori isumaqarsimavoq asseq issittormiup ninnanneranik (hysteri) takutitsisoq, Pia Arkelli apersorneqarnermini, qulaani eqqaaneqartumi oqaatigaa nammineq aamma atisaqarani angutinit atisaqartunit marlunnit tigummineqaraluaruni ninngassimassagaluarluni.

Ullumikkut angutit arnallu ninngassinnaapput, piffissarli allaagallarmat ninnganneq nappaatitut isigineqartarnikuuvoq, arnaanerusullu ”nappaammik” taassuminnga eqqugaasarlutik. Robert Pearyp ilisimasassarsiornerani oqaatigineqarpoq inuit arnartaat ukiukkut vitamininik amigaateqarlutik issittormiut ninngannermik eqqugaasartut, taamaasillunilu nillianermik, noqarnermik, imminut aqussinnaajunnaarnermik kinguneqartarluni. Issimunngooq aamma malugisaaruttaramik tamataqanngerujoortarput.

 

TAMATAQANNGINNEQ TAMMARTOQ

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi qalianukaraani, Pia Arkep videomik eqqumiitsuliaa Arctic Hysteria siullertut takusassaavoq. Inuit ilaasa akaarinngilaat, ilaasalu kajungeraat. Ilaat ileqimisaartoriarlutik ingerlaqqittarput, ilaallu kiggamut ingeriarlutik tusarnaarutit atisarpaat.

Ualit ilaanni qaliani skærmi tassanngaannaq qernertuinnanngorpoq. Qernertuinnanngunngilaattaa nukappiararpaaluit inuusuttuaqqat akunneq ataasingajak eqqumiitsuliap eqqaani illakusorujoorput. Videokkut nakkutiginninnerup takutippaa ingerlaleramik USB fjernsynip tunuatungaani ikkusimasoq tigoriarlugu nassarsimagaat. Nuuk anginnginnami nukappiaqqat nassaaripallappagut oqarfigalugillu eqqumiitsuliamik tillissimasut, utoqqatsertumillu utertippaat.

Eqqumiitsuliamik tigusaqarnerat pingaarnerunngilaq, unali maluginiaqquarput: sooruna tigusimagaat. Eqqumiitsulianik tillinniaanngillat; tassami qalipakkamik allamilluunniit tigusisimanavianngikkaluarput. Nukappiararpaaluit inuusuttuaqqat arnap tamataqannginneranut kajungerlutik isiginnaaqqikkusukkamikku USB tiguaat.

Inuusuttuaqqat taamak pissusilersortoornerat eqqumiitsuliap pingaarutaasa ilaat ersersippaat. Isiginninneq – suna isiginerupput kinalu isiginersoq. Arkep inuttut pissusinitsippai. Timimigut aamma aaqqissuissinermini arnanngorpoq isigineqartoq, aammali isigineqarnerminik aaqqissuussisuulluni; soorlu angutit arnanik assilitilersunik isiginneriaasaat. Isigineq akaarinngissinnaasarput kajungerfigisinnaasarpulluunniit – imaluunniit misissorsinnaasarput.

 

ETNOÆSTETIKKI – ISSIAVIIT MARLUK AKORNANNUT INGISSINNAANEQ

Eqqumiitsuliaq ataasiinnartut paasisassaanngilaq. Eqqumiitsuliaq ataatsimoortumik paaserusukkaani, tamakkerlugu isiginissaa oqaatsinillu nassuiarniarnissaa ajornakusoorpoq. Arkep eqqumiitsuliai assigiinngitsunik arlalinnik paasisassaakkajuttarput; inernilerneqartutut oqaatigineqaratik aamma inissisimaffimmit aaliangersimasumit ersersinniarneqaratik. Nipilli assigiinngitsut sumiiffiillu nikerartut atorneqartarlutik.

Arke qallunaajullunilu kalaaliuvoq, akusaq, kisianni siullermik inuuvoq timilik oqaluttuassalillu. Anaanaata tunumiusut kinguliuaa Arqéusimavoq – ateq Arkep 1983-imi ateriligaa, Arkemulli allanngortissimallugu. Arke aamma oqaatsinik pinnguarneruvoq, ilami arketype isumaqarpoq allaq imaluunniit iluseq pisoqaanerpaaq*** – iluseq ilusinit allanit pileqqaartuusoq, imaluunniit ilusinik allanik pilersitsisoq.

Pia Arkep qatanngutaa Erik Gant ”Etnoæstetik”-ip siulequtaani allappoq, etnoæstetikki tassaasoq issiaviit marluk akornannut ingissinnaaneq – ”uagut akuugaasugut ingerlattuagarput” oqarpoq ***. Arkep akusaaneq kimigiisiutigaa, namminermini aammali tamakkiinerusumik inissisimaffimmi.

Arkep eqqumiitsuliai sammisanut assigiinngitsunut nikerarput; Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pissutsit, oqaluttuaaqqap oqaluttuarujussuullu akornanni, inuttut oqaluttuassap oqaluttuarisaanerullu akornanni. Nunasiaataasimaneq ataasiinnartut paasisassaanngilaq, qaqortuunanilu qernertuunngilaq, ajortuunanilu ajunngitsuunngilaq, kisinneqarsinnaanngitsumik allanngorarpoq. Tamakkiisumik isigigaanni nuannersuunngilaq – pissaanermik immikkullu pisinnaatitaanermik ersersitsivoq, isummanillu nikassaasunik pigiliutiinnakkanik aamma race tunngavigalugu nikassaannermik imaqarluni. Pisuunermik kanngusunnermillu imaqanngilaq, kisianni piuvoq. Nunasiaataasimaneq Arkep eqqumiitsuliaasa pulaffigivaat, inuttut oqaluttuassamiit namminerlu timaaniit aallaaveqarluni.

 

NUNA

Videomik eqqumiitsuliami asseq alittorneqartoq Arkep nammineq assiliivissualiaanit putuaralimmik assilisaavoq – asseq kujataani meeraaffiata sumiiffianiit assilisaavoq, Arkep peroriartornermini isikkivigisimasaa isikkiviliunneqarluni.

Assiliiviup putuarallip kujataani peroriartorfimmi inissinneqarnera soorlu aallartiffimmik ujartuinerusoq – ilami Arkep nunarsuarmik isiginnittariaasianut ilusilersueqataasimasoq tikippaa, assiliivillu putuaralik assiliinnerup silarsuaata aallartilaarnerani pilersitaalluni.

Pia Arke Den Flyvende Kajak-ip saqqummersinneqarnerani katalogimi allassimavoq: ”Pisimasunut, pisunut immaqalu pisussanut neriuuterpassuit, kissaaterpassuit, apeqquterpassuit paasinninnerlu inissaqartinnissaannut kissaateqarninnut pingaartitsininnullu aamma atassuteqarpoq”*****.

Arkep eqqumiitsuliaani pisimasut, ullutsinni pisut siunissarlu akulerunneqartarput. Timaa, inuttut oqaluttuassartaa aamma qallunaajunermut/kalaaliunermut oqaluttuat avaqqullugit tikkuartuussisarput. Nammineq assiliiviliap putullip taassumalu sumiiffimmut aaliangersimasumut inissinneqarnerata pisimasut ullumikkut pisunut akuleruppai siunissamullu tikkuartuussilluni – sumiiffik piusimasoq pilerseqqinngikkaluarlugu.

Kalaallit Nunaanni nunami assilisap alittorneqarnera aamma Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornerup oqaluttuassartaanut oqaaseqarneruvoq – aamma angutinut danskinut qalipaasartunut oqaaseqarneruvoq; angutit 1800-kkut qeqqaniit Kalaallit Nunaata pinngortitaanik najoqqutaqarlutik qalipaasartut, inuit isikkivimmi alutornartorsuarmi akuusutut inissillugit. Kalaallit Nunaannik takorluuineq alianaallisagaq najoqqutaralugu Kalaallit Nunaat suliaminni takutippaat, aammalu Inuit pinngortitamut naleqqullutik atasut takutillugit. Isigineq alianaallisagaq suli ulloq manna tikillugu takussaasoq, ingammik assiliisartut Kalaallit Nunaannut tikeriarlutik pinngortitarsuaq piorsarsimassuserlu tammalersoq assiligaangamikku. Nalitsinni pissutsit mutit, qanga atugartuussusermik taaneqartartoq, piorsarsimassusitoqqamut pinngortitamut atasumut tiguaanerannut oqaluttuaq ukiut 200-t sinnerlugit atuutereersimagaluartoq, suli qalipakkatut, assilisatut atuagassiakkulluunniit takutinneqartarpoq. Oqaluttuaq nunasiaateqarnerup oqaluttuassartaani, aammalu qallunaat Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit nassuiaaneranni sammisaavoq uteqattaartoq.

Arke Synne Rifbjergimit apersorneqarnermini oqaluttuarpoq, ajoqersuiartortitat ilisimasassarioriartortullu allataanni ullorsiutaannilu pakatseqqanerat takuneqarsinnaasartoq. Tassami nunamut attorneqanngitsumik taasaminnut tikissimatillutik nunat inuiai atugartuunik naapitsereersimagaangata pakatsisarsimapput. Kalaallit Nunaammi nuna nutaajunngivippoq; inuiaat kulturit allat assigiinngitsorpassuit qeqertarujussuarmi piunikuupput, ukiunilu tuusintini (tuusintilinni) umiarsuit qeqertap imartaa angalanikuuaat.

”Silarsuit nammineq nalunngisat kisiisa tunngavigigaanni (etnocentrisk) takorluugaq minguitsinniarneqartarpoq, soorlu Kalaallit Nunaat kalaallillu kalaalinngorterujussuarlugit, uffa inuiaqatigiit akusaangaatsiartut,” Arke oqarpoq**. Arkep assilisamini tulleriiaattuni arlalinni kalaallisuunngortitsineq taanna aaqqissuuttarpaa – aamma videomik eqqumiitsuliami Arctic Hysteria-mi.

Pia Arke 1999-imi apersorneqarami oqarpoq**: ”Eqqumiitsuliornermi ilinniarfimmi piffissarujussuaq atorlugu eqqarsaatiginikuuara sooq Kalaallit Nunaat taamak assilineqartarnersoq, assiliivimmik assiliisarneq. Ilami asseq allatamik assiliartalersuisaraluarluni nammineq inuuneqarpoq, oqaatigineqartut oqaatigineqanngitsullu akornanniilluni.”

Eqqumiitsuliani ujaarlerneq pivoq – Arctic Hysteria-mi nunami assilisap qaavani sattaasattutut misissuisoqarluni.

 

NASSAAREQQIINEQ UJAARLERNERTALIK

Eqqumiitsuliami allami Arktisk Hysteri IV-mik taaguutilimmi, Arkep arnat angutillu assii sanileriiaatsissimavai. Inuit arnartaat tamataqaratik assilitinnissaminnut piareersimasut aamma Pearyp ilisimasassarsiorneranit angutit atisallit tulleriiaassimavai. Assit tamarmik Pearyp allagaateqarfianeersuupput. Eqqumiitsuliaq ullumikkut seqersitsitassatut taamaallaat takuneqarsinnaalersimavoq Arkep nassaareqqiinermik taavaa; ilisimasassarsioriartortut suleriaasaannik nassaareqqiineq. Arnaq assilitittoq ataaseq Robert Pearyp aapparivaa, tamannali assilisani takuneqarsinnaanngilaq. Eqqumiitsuliami uani isiginneriaasitta aaqqissornera aamma alaatsinaaneqartutut ippoq.

Eqqumiitsuliap akerleriit assigiinngitsut qaqiterpai – aasaq ukiorlu, pinngortitaq ilisimatusarnerlu, ”nujuartaq” ilisimasassasioriartortorlu******. Aamma angut arnarlu ilanngunneqarsinnaasutut ipput, angut eqeersimaartoq, tiguaasoq, qaqortumik amilik atugartooq, aammalu arnaq ilatsiinnartoq, tiguarneqartoq, pissuseqqaamisut suli ittoq.

Arkep suliarisartagai politikkimut tunnganngillat, kisianni eqqumiitsuliat politikkimut tunngasunngortinneqarsinnaapput, politikkimullu tunngasumik aaqqissorneqarsinnaallutik. Eqqumiitsuliani sammisat politikkikkut oqallinnermi qaartitsisinnaalluartuupput, Pia Arkelli eqqumiitsuliani ideologiinut, oqaluuserisassanut imaluunniit politikkikkut oqaasinnaanut tunngatissimanngilai.

Arke eqqumiitsuliorneq aqqutigalugu ujaarlerpasinneruvoq, nassaareqqiinniarsarivoq paasinninniarsaralunilu. Siullermik oqaluttuami aalajangersimasumi imminut inuttut paasiniarsaraluni, inummullu ataatsimut oqaluttuap taassuma pingaaruteqassusaa paasiniarsaralugu, aammalu inummik aaqqissuussineq paasiniarsaralugu. Akusaaneq, sammineqartut akornanniittut, ukiullu 300-t ingerlanerini nunasiaataasimanerup oqaluttuassartaa piorsarsimassutsillu naapinnerisa sunniutaat eqqumiitsuliornermini suleriaatsiminilu kimigiisiutigai.

 

NALUGAARSUKKAT

* Robert E. Peary Kalaallit Nunaata avannaani amerlasooriarluni ilisimasassarsiorsimavoq. Qalasersuarmut tikeqqaarsimasutut ilisimaneqarpoq. Angalaqatigisimasai Amerikarmiut atii kisimik aamma allanneqarsimapput, Inuit peqataasimasut ilisimaneqaratik. Oqartoqartarpoq Pearyp angalaqatigiivi arnat Inuit arlalinnik meeqqiorfigisimagaat.

Qalasersuarmi siulliit ilaattut eqimattanik peqateqarluni ilisimasassarsioriartortutut nalunaarsorneqarnikuuvoq. Qalasersuarmi ilisimasassarsioriartoramik Amerikameersut aqqi kisiisa allaqqapput, inuit aqqi ilanngunneqaratik. Oqartoqartarpoq ilisimasassarsioriarnerisa kingorna inuit arnartaat meeqqiorsimaqisut.

** Rifbjerg, Synne: ”Det mørke kammer”, in: Weekendavisen, 29.4-6.5 1999

*** Kleivan, Inge: ”Hulkamerafotografier i Grønland”, side 247-269, in: Tidsskriftet Grønland, nr. 7 1999

****Arke, Pia: Etnoæstetik, Pia Arke Selskabet & Kuratorisk Aktion, 2010

***** Den Flyvende Kajak – Nutidskunst fra Grønland, Nordiskt Konstcentrum, 1993

****** Mondrup, Iben: ”The Photo Montage Arctic Hysteria alias Arctic Hysteria IV (1997”, side 267-68, in: Tupilakosaurus – An Incomplete(able) Survey of Pia Arke’s Artistic Work and Research, Kuratorisk Aktion, 2012

Aamma atuaruk
https://kunsten.nu/journal/hvad-glor-du-paa/