Victor Isbrand (1897 – 1989)

Qalipagaq ”Kangersuatsiaq 35” eqqumiitsuliortumit qallunaamit Victor Isbrandimit qalipanneqarsimasoq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nivingavoq. Qajaq qalipakkamiit anillassimagajapporluunniit. Qaannamik suliaqartut pimoorusseqqissaarpasipput, arnat qaannamik suliaqarput, ersarissagaasimallutik kiinaalli takutinneqaratik. Kiinnat marluk takusinnaavagut, arnap kiinaa nukappiaqqallu kiinaa. Tamarmik ilumoorsaarpaseqaat, immaqa arnaq pimoorusseriarami, immaqa nukappiaraqa utaqqikatalluni? Qalipaatit asingasut atorlugit qalipagaavoq, arnat pimoorusserpalaarneri malunnarnerusuusitillugu.

Det Kongelige Kunstakademi Københavnimiittumi 20-iinnarnik ukioqarluni Victor Isbrandip ilinniarnini naammassivaa siusissorujussuakkullu tusaamaneqalerluni. Tusaamaneqalernini ilutigalugu inuusuttunnguulluni angalalersimavoq, ilaatigut Javamut, Thailandimut, Malaysiamut, Kinamut Japanimullu angalasimalluni. 1935-mi aasaagaa taamani nuliani Oda Isbrand, aamma eqqumiitsuliortuusoq ilagalugu Kalaallit Nunaannukasimapput. Umiarsuarmut ”Hans Egede”-mut ilaallutik qaammatini pingasuni angalasimapput, Upernaviliarlutik Kangersuatsialiarlutillu, tassanngaaniillu suliaminnik angerlaassillutik. Tamatuma kingunerisaanik arlalinnik qalipakkanik nunamut tunngasunik ilutsinullu tunngasunik suliaqartalersimallutik. Victorip Odallu suliaat 1936-mi Københavnimi saqqummersinneqarsimapput.[1] Eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi suliaq saqqummersitsinermit tassanngaaneersimassasoq ilimagissavarput.

Kalaallit Nunaanni angalanertik pillugu assorsuaq paasisassarsiornissamut qalipaanissamullu periarfissagissaarsimallutik Victor Isbrandip oqaluttuaraa, oqarneratuut asimioqarfinni ”qanganisarpalaartumik inuuffigineqartuni”. Isbrandip inuit kisiisa alutorisimanngilai aammali nunap inoqqaavi allat alutorisimavai. 1922-mi oqaloqatigineqarluni Java-mi angalasimanini pillugu ima oqarpoq:

”Aap, Javaliarusussimavunga, inuit pinngortitaminngaanneersut takorusullugit.

  • Tassa qanoq?
  • Uagut taakkutut inngilagut Kulturiusorisatsinnimi ipisinneqarsimasutut ikkatta.

(…) Inuit [Javami] iluitsuulluinnarput, pinnissutsimikkut, ilutsimikkut pissusilersuutsimikkullu”[2]

 

Eqqumiitsuliortut arlallit alutorinninneq taama ittoq pigaat; qallunaat akornanni ilagaat Sonja Ferlov Mancoba (1911-1984), afrikamiut eqqumiitsulioriaasaannut isumassarsiortarsimasoq. Mancobap eqqumiitsuliortoqatiminut qallunaanut afrikamiut eqqumiitsulioriaasaat ilisaritissimavaa, ilaatigut Ejler Billemut (1910-2004). Qallunaat eqqumiitsuliortut kultuurit allanertat eqqumiitsulioriaasaat erniinnartutut ilumoortutullu isigaat. Danmarkimi modernismeqarnerani Victor Isbrand, Mancoba, Billelu aamma ilaapput. Modernisme Europami eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsunit isumassarsiorfigineqarsimavoq, ilaatitgut kubisme, surrealisme ekspressionismelu. Eqqumiitsuliortut Europami sunniuteqarnerit ilagisimavaat Paul Gauguin (1848-1903) aamma Pablo Picasso (1881-1973). Taakkkua Tahitimiissimanerup kingorna aammalu Afrikamit kiinappaat isumassarsiorfiginerisa kingorna eqqumiitsuliaasa ilaat ilisimaneqarluarnerupput. Qallunaat Kalaallit Nunaallu eqqarsaatigalugit aamma taaneqarsinnaasut ilagaat Aage Gitz-Johansen (1897 – 1977), Kalaallit Nunaata nunataanik, uumasuinik inuinillu isumassarsiortarsimasoq. Isbrandip Kalaallit Nunaannilu eqqumiitsuliai ileqqup taassuma nanginneratut isigineqarsinnaapput, Kalaallit Nunaannik kalaallinillu kusanarsakkamik alutornartumillu isiginneriaaseq tunngavigalugu kultuurinik allanik misissuisarnermik nangeqqiinertut.

 

[1] Oda Isbrandip eqqumiitsuliai arlallit angalanerup massuma kingorna suliarisimasai Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu katersugaataanni ilaapput.

[2] Bent Irve il.il.: Victor Isbrand – Maler og pædagog, Forlaget Per Kofod 1987, s. 166