J.E.C. Rasmussen (1841-1893)

Sermersuarmi itisuumik quppaqartitertumi – qaqorlunilu, tungujorlunilu qernertumi – angutit nikorfapput; qamutinik uniartagaqarput, tupeqarlutik, quppallu itisuut marluk akornanni ikumasartoqarluni. Qimussit illerngi ersinngillat; suminngaanneernerat sumukarnerallu takuneqarsinnaanngilaq.

Qalipagaq ”Kornerup på isen”-imik ateqarpoq, 1890-ikkullu aallartinnerani J. E. C. Rasmussenimit qalipanneqarsimalluni. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nivingavoq, Kommuneqarfik Sermersuumillu pigineqarluni.

Angutit eqqissisimapput – immikkut tamarmik aallussaqartut: ataaseq kaasimaarluni nikorfavoq, alla issiavoq assani saaminut inissillugit, pingajuata ikumasartoq ikikkaa. Assip qeqqan      i angutit sisamaat nikorfavoq, atortorissaarutip qinngutaatigut pinngortitamut assip avataanut ingerlaqqittumut nakkussilluni.

Angut Sermersuup qeqqani uuttortaasoq Andreas Nicolaus Kornerupiusimassooq (1857-1881), ujarassiooq qallunaaq. Kalaallit Nunaani 1870-ikkunni ilisimasassarsiorluni angalernerni titartaasutut arlalinni peqataasimavoq.

Ilimanarpoq 1878-imi ilisimasassarsiorluni angalaneq, J.A.D. Jensen aqutsisoralugu ingerlanneqartoq uani qalipanneqarsimasoq. Qalipakkami takuneqarsinnaavoq ilisimasassarsiortut nunatat, sikup sinaaniit 70 km-imik ungasitsigut, angusimagaat.

Uani Kornerup Kalaallit Nunaannik uuttortaallunilu titartaasoq ilimagineqarsinnaavoq, uani sermersuup ilaa sammivaa, nuna tamarluinnarmi nunap assingani erserniassammat.

Ilisarititsineq

Jens Erik Carl Rasmussen Københavnimi Kunstakademimi ilinniarsimavoq. Kalaallit Nunaannut 1870-71-imi siullerpaamik angalasimavoq, Nuup eqqaani, tamannalu inuttaanut eqqumiitsuliortarneranullu sutigut tamatigut aalajangiisunngorsimalluni. Kalaallit Nunaanik qalipaasartutut ilisimaneqalerpoq; inuunermi sinnera angalaqqaarnerminiit takusimasaminik najoqqutaqartarsimavoq isumassarsiorfigisaqartarlunilu.

Taaguut “Kalaallit Nunaannik qalipaasartoq” (grønlandsmaler) qalipaasartunut danskiunerusunut atuussimavoq; danskit sivisunerusumik sivikinnerusumilluunniit Kalaallit Nunaanniissimasut. Qalipaanerminni Kalaallit Nunaanni misigisimasatik tunngavigalugit qalipaasartut taama taajuuteqartinneqarsimapput, piffissami 1850 missaaniik 1950 missaata tungaanut qalipaasarsimasut. Eqqumiitsuliortut taama taaneqartartut tunumut qiviarsimanerullutik qalipaasarput, taamani qalipaasartut allat assiginagit. Nunami samani avannaaniittumi – Kalaallit Nunaanni – assiliivinnik assilisat atorsaanerit siulliit 1900-kkut ingerlanerani soqutigineqarnerulersimapput.  Nunamik inuinillu assilisat europamiunit malugineqarlualersimapput.

J. E. C. Rasmussen Nunarsuarmi Saqqummersitsisarnerit pileruttornerani inuuvoq. 1800-ukkut ingerlaneranni nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsisarnerit  takutitsinertut ingerlanneqartarsimapput, nunat assigiinngitsut eqqumiitsuliornikkut, suliffissuarni sanaartukkanik nunallu assassornermi piginnaasaanik saqqummersitsisarsimallutik.

J. E. C. Rasmussen nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsinerni arlalinni Kalaallit Nunaanik qalipaakkaminik Danmarki sinnerlugu saqqummersitsisarsimavoq. Rasmussenip eqqumiitsuliai tigulluarneqanngillat – danskit eqqumiitsuliaat nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsinerni saqqummiunneqartut europamiut killiffianut sanilliullugit kingulliugamik –  peqqutaaqataavorlu Rasmussen Europami Kalaallit Nunaanik eqqumiitsuliornikkut najoqqutaqartunut siullernut ilaasimammat.

Ilisimasassarsiortut allat assigalugit J. E. C. Rasmussenip qalipagai  piviusorsiorpalaartuunngillat, oqaluttuarisaanermulluunniit tunnganatik.  Kalaallit Nunaannut angalasimanini inuunermi sinnera isumassarsiorfittut najoqqutassatullu atoqqittarpaa. Karsten Hermansenip atuakkami tamanna erseqqissaassutigaa*, piffissallu ingerlanerani kalaallit immikkut qalipattalerpai. Kalaallit Nunaanik qalipaasarnermini inuit peqatigiittut eqimattatulluunniit qalipattarneraniit  ataasiakkaarlugit qalipattalerpai – sermimi, immami qaqqamilu.

1893-mi Rasmusseni Kalaallit Nunaanut aappassaa angalatilluni Atlantikumi umiarsuarmit Perumit avammut nakkarpoq, nassaareqqinneqarnanilu.

Inissisimanera

Qalipagaq qeqqaqqinnaavaniik isigineqartutut qalipagaavoq, sermimi quppat titarneri malinneqarlutik, titarnerillu tunuata tungaanut malikkaanni qalipakkap qeqqanut katersuuttutut illutik.

Qalipakkamik isigisoq qalipakkap saavanut qeqqaqqinnaavanut inissinneqarporlusooq.  Pisoq nunalu tamaat qulaaniit isigisutut illugu; soorluuna qalipaasoq qattunermi nikorfalluni najoqqutarisani isigiutigalugu qalipaasimasoq.

Nuna naakkittaatsoq inoqajuitsorlu inunnut ikittuinnarnut naapertuuttoq takutinneqarpoq. Ataatsikkulli nuna immikkoortitsisutut ippoq – angutit eqqaassanngikkaanni inunnik allanik takusaqarsinnaanngilagut. Quppat nalaanni qalipaat issuneruvoq, taamaasilluni immikkut ittumik sunniuteqartumik piviusorpalaartitsilerluni, sermersuup sunniisinnaassusaa takutillugulusooq. Angutit ilisimasassarsiornerallu inissisimaffissaannut inissinneqarlutik.

Angutit taakku inuunertik navianartorsiortippasillugu quppat itisuut akornani sermersuaq titartarpaat assiliortorlugulu. Aalajangersimasumik anguterpalussuseqarlutik sassarput, tamannalu ilisimasassarsiorluni angalasarnerup nalaaneersuuvoq. Soorlu Pia Arkep suliamini erseqqissaassutigisimagaa nunamik ilisimasassarsiorneq, nunasiaateqalerneq tiguaanerlu suiaassutsimik aalajangersimasumik isiginninnermik ersersitsisuusoq. Uani angut tiguaasuuvoq, titartaasoq, assiliortorlu –  naatsumik oqaatigalugu iliuuseqartoq – nuna kusanartoq sunnertinnartorli paasisassarsiorfigaa tiguarlugulu. Ilisimasassarsiorlutik angalallutik qalipaasartut nuna suiaassusilittut qalipattarpaat; arnaassuseq ilatsiinnartoq kusanartorlu, tiguartinnarlunili, angutinillu tiguarneqarsinnaasutut. J.E.C. Rasmussen kingusinnerusukkullu aamma Emanuel A. Petersen taama qalipaasarsimapput.

Angutit navianartorsiorlutik ilisimasassarsiorlutik angalanerminni akissarsiassaraat, tunua tungaaniittut nunatat. Ilisimasassarsiornermi Kornerup-ip ilaaffigisimasaani nunatanut apuussimapput, ullumikkullu ilisimasassarsiortut ingerlatsisorisimasaata aqqanik atserneqarsimallutik – J. A. D. Jensens Nunatakker.

Ilisimasassarsiornermi sermersuaq takutinneqarpoq. Uani sermersuaq allapalaatut atorneqarpoq, ataqatigiissitsivoq qeqqani naapiffeqartitsilersuulluni; qalipakkami sermersuaq sermersuarmut piviusumut  attuumassuteqanngikkaluartoq.

 

*”…saa maler jeg, hvad jeg har set – Jens Erik Carl Rasmussen (1841-1893)”