Anne-Birthe Hovemit katersanik nalunaarsuinersuaq

 

Eqqumiitsuliortup Anne-Birthe Hovep (1951-2012) suliaanik katersat maanna Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup nalunaarsorlugu sulissutigileruttorpaa. Katersat 2020-mi katersugaasiviit sisamat ataatsimoorlutik pisiarivaat, taakkununnga ilaalluni Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik. Anne-Birthe Hovemit katersanik piseqatigiinneq taamaalillunilu assigiinngitsutigut piujuaannartitsinissamik suliaqarneq saqqummersitsivimmut Kalaallit Nunaannilu eqqumiitsuliornermut qanoq isumaqarnersoq eqqarsaatersuutigineqarnissaa Katersugaasiviit Ulluata periarfissiissutigaa.

 

Katersugaasiviit nukingat – katersugaasiviit aqqutigalugit periarfissat pillugit

Pingasunngorneq maajip 18-iat nunani tamalaani katersugaasiviit aammami Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup ICOM’ip Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluat malunnartippaat. Katersugaasiviit suni tamani inissisimaffii ulloq taanna malunnartinniarneqartarput. Ukiut tamaasa sammisaq aaliangersimasuusarpoq, ukioq mannalu sammineqarluni ”The Power of Museums” – tassa katersugaasiviit nukingat. Sammineqartup katersugaasiviit kulturimik nammattutut, kulturimik ineriartortitseqataasutut, ilisimatusarnikkut inuiaqatigiinnilu suleqataasutut periarfissaqarluarneri ersersinneqarpoq[i].

Katersugaasiviit katersugaataat aqqutigalugit periarfissat ICOM-ip oqaasinngorpaa: ”Katersat suliniutillu aqqutigalugit katersugaasiviit inuiaqatigiit akornanni ataatsimuussuseq inuiaqatigiinnik ineriartortitsisartoq tunngavilersuisooqataaffigaat.”i. Tassuuna katersugaasiviit inuiaqatigiit avatangiiserisatik paarlaasseqatigisarlugit periuseqarneri ersersinneqarpoq. Eqqumiitsuliornermik misigisaqarnissaq saqqummersitsiviup suliaani qitiuvoq, eqqumiitsuliat isumaat eqqumiitsuliornikkullu oqaatiginiarneqartut pillugit ilisimasanik paasissutissanillu ingerlatitseqqinnissaanut katersat saqqummersitsisarnerillu tunngaviullutik. Oqaatiginiarsimasaanik ersersikkusussimasaanillu isummersornissamik eqqarsaatersuuteqartarnissamillu siunissami eqqumiitsuliortup suliaanik saqqummiussinermi pilertassasoq saqqummersitsivimmit neriuutigineqarpoq.

Anne-Birthe Hovemit katersanik nalunaarsuineq suliamik 2020-mili aallarnerneqartumi ingerlariaqqinneruvoq. Katersat taamani pisiarineqarput, katersugaasiviit sisamat suleqatigiinnerisigut; Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik, Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsulianik Katersugaasiviup Aningaasaateqarfia, Statens Museum for Kunst, aamma Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu. Nalunaarsuinermi Anne-Birthe Hovep eqqumiitsuliornikkut silarsuaa siammasissoq nittarterpoq. Katersanik missuinerup Kalaallit Nunaanni Nunanilu Avannarlerni eqqumiitsuliornerup silarsuaanut attuumassuteqarnera aamma kingumut qiviarneqarpoq.

 

Eqqumiitsuliornikkut eqqaamasat

Katersaniittut eqqumiitsuliat, misiliinerit allallu katilllugit 3.000-it tungaanut amerlatigaat, Anne-Birthe Hovellu eqqumiitsuliornikkut suliarisimasaanit inuunerisimasaanillu annerpaartaanik takutitsisuullutik. Katersat amerlanerpaartaat eqqumiitsuliaapput naqitikkat, taakkualu naqiterilluni eqqumiitsulioriaatsimik inuunermi iluitsumi sammisaqarsimanermik nalunaajaasuullutik. Eqqumiitsuliat siulliit 1960-ikkut naalernerani Anne-Birthe Hovep Nuummi Grafisk Værkstedimiinnerata nalaaneersuupput. Tamatuma kingorna Københavnimi Kunstakademimi ilinniarsimavoq, katersallu naqiterilluni eqqumiitsuliortarnera qanoq siammasitsiginersoq takutippaat. Eqqumiitsuliorluni naqitigaasa ersersitsiniaasarnerpassui assigiinngisitaartut, sammineqartut uteqattaarlugit, akuleruttarlugit, piffissamilu sivisuumi uteqqiaffigisarneri tamarmik takuneqarsinnaapput. Eqqumiitsuliornikkut innarlerniagassaannginneranik nalunaajaasoq, eqqaamasat takutitallu eqqumiitsulianik nangeqattaartuliani akulerussuunneqartarsimasunik takutitsisoq. Pinngortitamit avatangiiserisaanillu isumassarsiat suliaani ataavartuupput. Pinngortitamit malugisassaaqqat fotogravure atorlugu eqqumiitsuliaani ersertarput, meqqumik kigartuilluni suliaani, neriuillunilu suliaani takuneqarsinnaapput. Qaqqat ujaqqallu ilusaasa tigussaasutullusooq ilusilersorneqarneri immikkut naqiterilluni suliaani malugisassaapput.

Anne-Birthe Hove. Qulequtaqanngilaq. Ukioq sananeqarfia ilisimaneqanngilaq.

Hovep suliai aamma maluginiutinik eqeersitsisutut ipput, ilisarnanngitsut ilisarnartullu akulerunneqarnerisigut, titarnerit ataasiakkaat sakkortuumik nipaannertut ittut maluginerisigut imaluunniit titarnerit ataasiakkaat aalasutut inneri malinnerisigut. Anne-Birthe Hovep tamanik suliaqartarsimanera aamma inunnik assigiinngitsorpassuartigut sammisaqartarsimanerani erserpoq, piviusunit takutitsinernit oqaluttuatoqqanillu inunnik takutitsinernut, aammalu pinngortitap illoqarfiullu immikkuullarissortaasa samminerisigut.

Anne-Birthe Hove. ”Sermitsiaq XVIII”, 2003 (eqqumiitsuliap ilaanit tigulaagaq)

Katersat eqqumiitsuliorluni naqiterinermi periarfissaasorpassuit takutippaat, Hovep maluginiagassanut malussarinnera eqqumiitsuliaani ersarilluinnarluni. Anne-Birthe Hovep nammineq naqitikkanik suliaqarnerup immikkuullarissusaa ima oqaatigisimavaa: ”Naqitikkanik assilialiorneq atuakkamik atuarnertulli ippoq, qanimut passutassaavoq atuarluaqqissaarlugu…”[ii]. Hovep eqqumiitsuliaasa avatangiiserisaanik inuttut malussarissutullu ersersipput, aammali allanut attuumassuteqarneri takuneqarsinnaapput. Titarnerit, soqannginnertat, kulturinillu ikkussat isummersornissamik ilisarsinissamullu ammaassipput. Qanillillugit atuaqqissaaraanni sorpassuit nassaariortorneqarsinnaapput, Hovep eqqumiitsuliornikkut eqqaamasaanik takutitsisut.

Anne-Birthe Hove. Qulequtaqanngilaq. Ukioq sananeqarfia ilisimaneqanngilaq.

Nalunaarsuineq katersugaasiviit suliaasa pingaarnerit ilagaat, tassungalu ilaalluni nalunaarsukkanik soqutiginnittunut ammaassineq. ICOM-i malillugu nalunaarsuisarneq katersugaasiviit suliassaanni qitiusut ilagaat, kulturikkut kingornussanik tamanut piginnittusaalersitsisartoq.

Katersugaasiviit sisamat Anne-Birthe Hovemik katersanik piseqatigiinnerat Hovep suliarpassuanik Kalaallit Nunaannilu eqqumiitsuliornikkut qitiusumik inissisimaneranik siunissami piujuaannartitsisooqataavoq. Piseqatigiinneq aamma katersugaasiviit suliniutigisartagaannik ineriartortitsineruvoq. Hovep eqqumiitsuliornikkut pilersissimasaanik piujuaannartitsinissaq katersugaasiviit ataatsimoorfigaat, taamaalillutillu katersugaasivinni tunngaveqarlutik piujuaannartussanngorlutik.

 

ICOM pillugu

Naalisarneq ICOM tassaavoq katersugaasiviit nunani tamalaani kattuffiat, International Council of Museums. Kattuffik 1946-mi pilersinneqarpoq, tassanilu katersugaasiviit sinniisullu nunanit 138-ineersut ilaasortaallutik[iii].

 

Allaaserinnittoq: Johanne Rosborg

 

Najoqqutarisat:

[i] International Museum Day, ICOM: https://icom.museum/en/our-actions/events/international-museum-day/

[ii] Chemnitz, J. (red.) (2016) Anne-Birthe Hove. Nuuk: Milik Publishing

[iii] History of ICOM: https://icom.museum/en/about-us/history-of-icom/