J.E.C. Rasmussen (1841-1893)

Sermersuarmi itisuumik quppaqartitertumi – qaqorlunilu, tungujorlunilu qernertumi – angutit nikorfapput; qamutinik uniartagaqarput, tupeqarlutik, quppallu itisuut marluk akornanni ikumasartoqarluni. Qimussit illerngi ersinngillat; suminngaanneernerat sumukarnerallu takuneqarsinnaanngilaq.

Qalipagaq ”Kornerup på isen”-imik ateqarpoq, 1890-ikkullu aallartinnerani J. E. C. Rasmussenimit qalipanneqarsimalluni. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nivingavoq, Kommuneqarfik Sermersuumillu pigineqarluni.

Angutit eqqissisimapput – immikkut tamarmik aallussaqartut: ataaseq kaasimaarluni nikorfavoq, alla issiavoq assani saaminut inissillugit, pingajuata ikumasartoq ikikkaa. Assip qeqqan             i angutit sisamaat nikorfavoq, atortorissaarutip qinngutaatigut pinngortitamut assip avataanut ingerlaqqittumut nakkussilluni.

Andreas Kornerup (1857-1881) 1870-ikkunni Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiorluni angalanerit arlallit titartaasartutut angalaqataaffigisimavai. 1878-imi angalaneq qalipakkami assilialiarineqarsimavoq. Angalaneq J. A. D. Jensenimit aqunneqarpoq, Korneruppilu peqataasimalluni. Sermersuaq ikaangajaavissimavaat, Nunatat angullugit, Sermersuup sinaanit 70 kilometerimik ungasitsigisut. Fridtjof Nansen ukiut qulit kingorna Sermersuaq tamaat ikaarsimavaa. Sermersuup qeqqani inuaqqanik avinngarusimasunik inuusoqartoq 1878-imi upperineqartarsimavoq, imaluunniit Nunataniit Tunu takuneqarsinnaasoq.

Ilisarititsineq

Jens Erik Carl Rasmussen Københavnimi Kunstakademimi ilinniarsimavoq. Kalaallit Nunaannut 1870-71-imi siullerpaamik angalasimavoq, Nuup eqqaani, tamannalu inuttaanut eqqumiitsuliortarneranullu sutigut tamatigut aalajangiisunngorsimalluni. Kalaallit Nunaanik qalipaasartutut ilisimaneqalerpoq; inuunermi sinnera angalaqqaarnerminiit takusimasaminik najoqqutaqartarsimavoq isumassarsiorfigisaqartarlunilu.

Taaguut ”Grønlandsmaler” eqqumiitsuliornerup silarsuaani immikkut ittutut taaneqarsinnaavoq. Taaguut amerlanertigut qalipaasartunut qallunaanut atorneqartarsimavoq. Taakku 1800-kkunni 1900-kkullu qeqqata tungaanut Kalaallit Nunaanniittarsimapput, sivisunerusumik sivikinnerusumilluunniit. Eqqumiitsuliornerminni Kalaallit Nunaannik samminnittartutut ilisimaneqalersarput.

Inger Trumpyp ilisimatusarluni allaaserinninnermini J. E. C. Rasmussenip qalipagai pingasunut immikkoortitaarpai: qalipakkat imarsiorpalaartut, inuit inuunerannit assilialiat, pinngortitamillu qalipakkat. Qalipaasarnerata nalaani ileqqorineqartut assigai, aammalu Det Kongelige Danske Kunstakademimi ilinniarnerup ilangisai. N. L. Høyen, eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaaneranik ilisimatooq malinneqartoq, qalipakkat oqaluttuarisaanermi pisimasunut tunngasut, naalagaaffittut inuiaqatigiinni ilisarnaataasut aamma Inuiaqatigiit oqaluttuarisaanerat ilaatigut sammineqartussatut pingaartutut taakkartortarsimavai.  N. L. Høyen, Kunstakademimi aamma professoriusoq, eqqumiitsuliortut Danmarkimi, Norgemi Sverigemilu angalanissaat kajumissaarutigisimavaa, inuit naliginnaasut inuunerat assilialiareqqullugu. J. E. C. Rasmussenip kaammattuineq Kalaallit Nunaannut aamma ingerlateqqissamagaa Inger Trumpyp allaaserisamini nassuiaatigaa.*

J. E. C. Rasmussen Nunarsuarmi Saqqummersitsisarnerit pileruttornerani inuuvoq. 1800-ukkut ingerlaneranni nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsisarnerit takutitsinertut ingerlanneqartarsimapput, nunat assigiinngitsut eqqumiitsuliornikkut, suliffissuarni sanaartukkanik nunallu assassornermi piginnaasaanik saqqummersitsisarsimallutik. J. E. C. Rasmussen nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsinerni arlalinni Kalaallit Nunaanik qalipaakkaminik Danmarki sinnerlugu saqqummersitsisarsimavoq. Rasmussenip eqqumiitsuliai tigulluarneqanngillat – danskit eqqumiitsuliaat nunarsuaq tamakkerlugu saqqummersitsinerni saqqummiunneqartut europamiut killiffianut sanilliullugit kingulliummata.

Ilisimasassarsiortut allat assigalugit J. E. C. Rasmussenip qalipagai  piviusorsiorpalaartuunngillat, oqaluttuarisaanermulluunniit tunnganatik.  Kalaallit Nunaannut angalasimanini inuunermi sinnera isumassarsiorfittut najoqqutassatullu atoqqittarpaa. Karsten Hermansenip atuakkami tamanna erseqqissaassutigaa*, piffissallu ingerlanerani kalaallit immikkut qalipattalerpai. Kalaallit Nunaanik qalipaasarnermini inuit peqatigiittut eqimattatulluunniit qalipattarneraniit  ataasiakkaarlugit qalipattalerpai – sermimi, immami qaqqamilu.

1893-mi Rasmusseni Kalaallit Nunaanut aappassaa angalatilluni Atlantikumi umiarsuarmit Perumit avammut nakkarpoq, nassaareqqinneqarnanilu.

Inissisimanera

Qalipagaq qeqqaqqinnaavaniik isigineqartutut qalipagaavoq, sermimi quppat titarneri malinneqarlutik, titarnerillu tunuata tungaanut malikkaanni qalipakkap qeqqanut katersuuttutut illutik.

Qalipakkamik isigisoq qalipakkap saavanut qeqqaqqinnaavanut inissinneqarporlusooq.  Pisoq nunalu tamaat qulaaniit isigisutut illugu; soorluuna qalipaasoq qattunermi nikorfalluni najoqqutarisani isigiutigalugu qalipaasimasoq.

Nuna naakkittaatsoq inoqajuitsorlu inunnut ikittuinnarnut naapertuuttoq takutinneqarpoq. Ataatsikkulli nuna immikkoortitsisutut ippoq – angutit eqqaassanngikkaanni inunnik allanik takusaqarsinnaanngilagut. Quppat nalaanni qalipaat issuneruvoq, taamaasilluni immikkut ittumik sunniuteqartumik piviusorpalaartitsilerluni, sermersuup sunniisinnaassusaa takutillugulusooq. Angutit ilisimasassarsiornerallu inissisimaffissaannut inissinneqarlutik.

Angutit taakku inuunertik navianartorsiortippasillugu quppat itisuut akornani sermersuaq titartarpaat assiliortorlugulu. Aalajangersimasumik anguterpalussuseqarlutik sassarput, tamannalu ilisimasassarsiorluni angalasarnerup nalaaneersuuvoq. Soorlu Pia Arkep suliamini erseqqissaassutigisimagaa nunamik ilisimasassarsiorneq, nunasiaateqalerneq tiguaanerlu suiaassutsimik aalajangersimasumik isiginninnermik ersersitsisuusoq. Uani angut tiguaasuuvoq, titartaasoq, assiliortorlu –  naatsumik oqaatigalugu iliuuseqartoq – nuna kusanartoq sunnertinnartorli paasisassarsiorfigaa tiguarlugulu. Ilisimasassarsiorlutik angalallutik qalipaasartut nuna suiaassusilittut qalipattarpaat; arnaassuseq ilatsiinnartoq kusanartorlu, tiguartinnarlunili, angutinillu tiguarneqarsinnaasutut. J.E.C. Rasmussen kingusinnerusukkullu aamma Emanuel A. Petersen taama qalipaasarsimapput.

Angutit navianartorsiorlutik ilisimasassarsiorlutik angalanerminni akissarsiassaraat, tunua tungaaniittut nunatat. Ilisimasassarsiornermi Kornerup-ip ilaaffigisimasaani nunatanut apuussimapput, ullumikkullu ilisimasassarsiortut ingerlatsisorisimasaata aqqanik atserneqarsimallutik – J. A. D. Jensens Nunatakker.

Sermersuup ilisimasassarsiortut qalipanneqarnerat tunuliaqusersorpaa. Sermersuaq allalersuutitut ipporlusooq; qalipagaq oqimaaqatigiisaartilerlugu, ilisimasassarsiornerlu nersortutut ilersillugu.

Isumassarsiorfigisimasaa

J.E.C. Rasmussenip Andreas Kornerupip 1878-imi ilisimasassarsiorluni angalanermini titartagai isumassarsiorfigisimavai. Ilisimasassarsiorneq Kornerupip 1878-79-imi peqataaffigisaa qallunaanit allanit marlunnit kalaallimillu ataatsimit aamma peqataaffigineqarsimavoq. Sermersuup iluanut 70 kilometerit tungaanut ingerlaarsimapput – taamani allanit tamanit ilorparternerpaajusimallutik. Aqqutaani Kornerupip nuna titartartarsimavaa. Ilaasoq kalaaleq ataaseq sivikitsuinnarmik ingerlaareerlutik utersimavoq. Taamaammat assilialiamiittut tassaapput premierløjtnanti J. A. D. Jensen, ujarassiooq Andreas Kornerup, illussanik titartaasartoq Thorvald Groth, aammalu kalaaleq Habakuk (ukiut 100-t matuma siorna upperisarsiornermi siuttuusuullunilu sangutitsisoq allaavoq).

Inuk ataatsimut ilisarisimasartik aqqutigalugu J.E.C.-p imilertakkanik qalipakkat takusimasinnaavai, Andreas Kornerupillu toqunerata kingorna qalipagai marluk  Charlottenborgimi Københavnimiittumi saqqummersinneqarsimapput. 24-nnarnik ukioqarluni toquvoq, Kalaallit Nunaanni ilungersunartumik angalareerluni tuberkulosimik nappaateqarluni toqusimavoq.

Ilisimaqqissaanngilarput J.E.C.-p qalipagaq ”Kornerup på isen” qanga qalipassimaneraa. Kornerupip imilertakkamik qalipagai isumassarsivigalugit qalipakkat pingasut ilisimaneqarput. Qalipakkap atia ”Kornerup på isen” ilimanarpoq  J.E.C. Rasmussenip toqunerata kingorna atsiunneqarsimasoq, qalipakkammi toqunerata nalaani taaneqarsimammata  ”Indlandsisen” (Sermersuaq) aamma ”Expedition på Indlandsisen” (Sermersuarmi paasisassarsiorluni angalaneq). Qalipakkanit pingasuusunit marluk Kalaallit Nunaannut nassiunneqarsimapput.  Ataaseq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nivingavoq, Kommuneqarfik Sermersuumit pigineqarluni. Ataaseq Danmarkimiippoq, kingullerlu sumiinnersoq ilisimaneqarani.

 

”EQQUMIITSULIAP TUNULIAQUTAA – J.E.C. Rasmussen” Stine Lundberg Hansenimit allaaserineqarsimavoq.

 

Inger Trumpy, En undersøgelse av carl rasmussens grønlandsmalerier, med særlig henblikk på utvaigte ekspedisjonsbilleder, Annen delprøve til magisterkonferens i kunsthistorie Vintereksamen 1984/85 (Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup kopi ataaseq pigaa)

Karsten Hermansen, ”…saa maler jeg, hvad jeg har set – Jens Erik Carl Rasmussen (1841-1893)”, Marstal Søfartsmuseum, 2016