Inuk Silis Høegh (1972- ) // Kaali, Kunuk (2003)

  

Inuk Silis Høegh (i.1972) ilusilersuilluni tupilaliornerit qissianillu sananerit ileqqutoqqat isumassarsiorfigalugit, qissiat plastikkilu atorlugit ilusilersukkanik arfineq pingasunik sanasimavoq. Ilusilersukkat arfineq pingasuusunit marluk, Kunuk (2003) aamma Kaali (2003), Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmit pigineqarput.

Silis Høeghip ilusilersugai marluk qisummiit, saanernik, plastikkimillu, Tunumi ilequtoqqat malillugit sanaajupput. Piffissamut kulturimullu nutaajusumut pinngualiortarnermut akulerussinerupput. Sanaassat pinngussanillu sanaartornerup akornanni silarsuit marluk naapisinneqarpullusooq – ersinartut pinnguarnerullu naapinnerat. Europamiut atii Karl aam Knud kalaalinngorsarlugit ateraat Kaali aamma Kunuk. Taakku “sakkutuunut” arfineq pingasuusunut ilaapput, Nordatlantens Bryggemilu eqqumiitsulianik saqqummersitsinermi “Bodies I and II” saqqummersinneqaqqaarsimapput.

Kaali (2003)

Eskimologip Therkel Mathiassenip 1931-32-mi katersugarisimasaanit, Tunumi angummik ilusilersukkamit Silis Høegh isumassarsiorsimavoq. Ilusilersukkap timitaa assingalugu Kaali qiperugaavoq, uerujussuarsimasunik iseqarluni, qissiamillu qiperugaalluni. Isai qaqortut saanermik qiperugaapput. Ilusilersugaq Therkelsenip katersugaanut ilaasoq Københavnimi Nationalmuseummimiippoq, taannalu ilusilersugaq kinguaassisinnaassusermut attuumassuteqartinneqartarluni. 15 cm-imik angissuseqarpoq, taleqarani qernertumillu qalipaatilimmik usoqarluni. Qalipaat qernertoq ulorianartutut isigineqarsimavoq, tassagooq Aajumaap avatii qernertuusut attugaat tamarmik oqullutik toqusarmata (Kaalund, 1979).

Angut ilusilersugaq taanna takunikuusimagaanni ingerlaannaq Kaalip isai ersinartut uisaruluttut ilisarnarput. Kaalip kinguaassiutai qernertumik qalipaateqanngillat, niuilu qisuit plastikkinik actionmannit niuinik arfinilinnik taarserneqarsimallutik. Niui timaanut aqippasittumut, pæretut ilusilimmut ikkussaallutik. Silis Høeghip ileqqutoqqat malillugit ilusilersukkat tigulaariffigalugit aammalu piffissami nutaajusumi pinngualiornermik akulerussilluni silarsuit marluk pinnguarisimavai. Silarsuarniit taakkunanngaanniit takorluugassat ilusilersukkami erserput. Ileqqutoqqat malillugit kalaallit eqqumiitsuliaat qanoq ittuunersut, piffissamilu nutaajunerusumi pissutsit – taakku unammillerneqarlutik Kaalimi ersersillugit akulerunneqarput. Ilusiliap qissiamik sanaajusup plastikkinik niulerneqarnera akerleriinnik assigiinngitsunik ataatsikkut ataatsimoortitsivoq; qangarnisat nutaallu, uumassusilinneersut uumassuseqanngitsullu, kinguaassisinnaassusermut tunngassusillip akerlianillu timigissutut isigineqartut Actionmannip imaluunniit Barbiep akuleriitsinneqarnerat pineqarluni.

Ilusilersugaq ersinarlunilu illarnarsinnaavoq, ilisariuminarlunilu pinnguarnerulluni. Kaali qiviaqqaarneraniit maluginianngitsoorneqarsinnaanani alagassaajunnaartarpoq.

Kunuk (2003)

Ilusilersukkap aappaa Kunummik taaneqarsimasoq makittaavoq kipparissoq, qissiamik sanaaq, naqqani plastikkinik marlunnik Actionmannimiit isigaligaq. Allaannginnami Kunuk toqqoqqasoq – Kaali maluginiarnartuulluni. Taamaalillutik ilusilersukkat akerleriit imminnut oqimaaqatigiilersitsillutik.

Atortut atorneqartut ilusilersukkami maluginiarnarput. Qissiap tunuani allattugaq piiarneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq, taamatullu qissiap suminngaaneernera eqqarsaatiginarluni. Isigai actionmanimeersut qissiamik akerlilerneqaraluarlutik, pinnguarnerup takorluuinerullu silarsuaanniilersitsipput. Qisuk kipparissoq immini pinnguarnermik quiasaarnermillu pissuseqarpoq. Kunummita oqalussinnaagaluaruni qanoq oqassagaluarpa? Atuakkami qalipaaffissami oqaluttuartalimmi Tupilammik qulequtalimmi tupilaap Kunuk naapillugu oqaluttuarpoq: ”Unaanna ittuulaartoq. Quianartuunanilu quilertanarniartuunngilaq – immaqaana namminiorusuinnartoq.” Kunuup qanoq ittuunera nalunarpoq, immaqa quilertanartunik imaluunniit tiipaqusunnartunik imaqarpoq – tassami, arlaannik toqqortaateqarsimassaguni. Kunuk silataaniit nalunartuuvoq paasiniagassaq.

Kunuk Kaalilu ilusilersugaaraapput annertuumik kinaassusillit, soqutiginninninnik tiguaaniartut.

Eqqumiitsuliortoq pillugu:
Eqqumiitsuliortoq Inuk Silis Høegh 1972-imi Qaqortumi inunngorpoq. Bristolimi ilisimatusarfimmi filmiliornermik tv-kkulllu aallakaatitassiornermik ilinniagaqarsimavoq. Assilialiorneq, eqqarsaatinik aalajangersimasunik najoqqutaqarluni eqqumiitsuliorneq, ikkussukkanik takutitsinerit, filmiliorluni eqqumiitsuliornerit Inuk Silis Høeghip ilaatigut suliarpai.

 

Allaaserinnittoq: Laura Lentz, 2021.
Najoqqutarisat:

  • Kaalund, Bodil: Grønlands Kunst. Skulptur, Brugskunst, Maleri, Samtidskunst. Gyldendal. Ilusaa siulleq 1979. Pingajussaannik aaqqissuussaq, pingajussaallu naqiterneqarnera ukiulerneqanngitsoq.
  • Hansen, Stine Lundberg: Eqqumiitsuliap tunuliaqutaa “Tupilaat ilusiminni ilisarnaatitut oqaluttuassartaat – oqaq”. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik.
    http://www.nuukkunstmuseum.com/kal/eqqumiitsuliap-tunuliaqutaa/tupilaat-ilusiminni-ilisarnaatitut-oqaluttuassartaat-oqaq/
  • Hansen, Stine Lundberg: TUPILAK. Milik publishing, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik. 2020. Ilusaa siulleq. Naqitaq siulleq.