Tupilaat ilusiminni ilisarnaatitut oqaluttuassartaat – oqaq

Tupilaks

Nuummi Eqquumiitsuliornermik Saqqummersitsiviup tupilaat arlallit pigivai, kigutinit saanernillu sanaat, ilaatigullu aamma qisunnik ujaqqanillu sanaat. Tupilaat ilusaanni oqaq assut atorneqartarpoq. Oriarneqartoq, nerineqartoq, iineqartoq, alunneqartoq, unassutiginiarneqarluni, imulluni imaluunniit mitassissutigineqarluni.

Tupilak uumasunit toqunikunit, inuup timerisimasaanit allanillu katiterilluni sananeqartarsimasoq, angakkunit uummarsarneqartarsimasoq, akeqqamullu sakkugineqartarsimasoq; europarmiunit umiarsuarnillu sineriammut apuuttunit takuneqarusuttartoq, paasiniarneqarusuttartorlu. Avataanit soqutigineqarnermigut aamma sanaluttartut takorluuisinnaaneri oqaluttuartarnerilu malillugit, tupilak ilusilersukkatut ilisariuminartutut isikkua pinngorsimavoq, sanalunnermilu ileqquliuutigineqartartunut ilanngussimalluni.

Aron Kleistip (1923-1989) qiperugaasa ilaanni tupilak uumasugasoq qummut siaaqqavoq, meqqoqarluni kukeqarlunilu. Siggui equngasumik qungujulapput, oqaa anillalerluni. Qaniata qeqqaniippoq, qummut sangoriataaqqalluni. Soorluluunniit millusukaartoq – oqaq aluttuisinnasoq millussisinnaallunilu.
Oqaq qanip iluani toqqorsimasarpoq. Maluginiagaqartarpoq, susunnittorsiorluni, nerisanik imikkanillu suliaqaqataasarluni. Qanermit anillakkaangami millusukaarpaluttarpoq, alussisarluni iisiniarpalaarluniluunniit.

Pinnersaataalersinnaavoq, qipilluni, aalalluni, meriarpasititsilluni, avatangiisinullu mitassilluni; kiinarsiorluni, mitaartaalluni.
Karl Egede Kristianseni aaviup kigutaanit tupilammik takisuumik qiperuisimavoq. Qanianit oqaq takisooq aalasutut illuni anillaqqavoq, isua marlunngorluni avissimalluni. Oqaa tupilattuut takisuuliaavoq, pinnersaataasutut iluseqalerlunilusooq, naak oqaa marlunnut avissimanerata ajortuuneranik takussutissiigaluartoq; marloqiusammik oqalulluni – salluliorluni.

Oqalukkaangatta oqarput atortarparput. Oqaatsinik allanertanik oqaluttoqarsinnaavoq, silaarutaasattutut tarnersorluni, sunaagaluarnersup oqaasererusutai aniatillugit. Eqqaasaqarniarsarisinnaavugut, oqaasissaraluagut oqqatsinniilereersuut pisarineq ajulersimasutut illuta. Oqqagut eqalersinnaasarput, iluamik ersarissumik oqalunneq ajulerluta. Oqarput qanitsinniinngippat iluamik oqalussinnaanngilagut, taamaallaat nipiliorsinnaavugut.

Qilakkutta, qasugutta arlaannilluunniit amigaateqarutta oqarput anillattarpoq – napparsimagutta, nerivallaarsimagutta, pitsaavallaanngittumilluunniit nerisimagutta, oqarput anisillugu meriassaagut.

Saqqummersitsiviup katersugaataanni tupilaat ilaasa qania ammavoq, uumasungasoq qanianit nivingavoq; uumasup niaqua amerlu. Anillalernerluni, imaluunniit iineqalernerluni? Nivingaannarpoq, soorlu nippoqqasoq ikkunneqarsimasorluunniit. Aamma tupilak qanermigut ajaappialerneqarsimavoq; tupilak uppinnani nikorfasinnaaniassammat. Tupilaap aqarluisa akornisigut eqinneqarpoq. Immaqa qanerminiittoq iiniarsaraa; immaqaluunniit oqarisimavaa.

OQAQ OQAATSINI

Oqqap anisinnera taaaguuteqarpoq ”mitaartaaneq”. Ullumikkut atorneqarnerusarpoq kiinarsorneq imaluunniit mitassinneq.
”Mitaar-” isumaqarpoq kiinarsorneq, qangaanerusorlu isumaqarsimalluni qinngasaarineq/illaruaatiginninneq.

Mitaarneq oqaatsimit ”mitaartaavoq” aallaaveqarpoq. Mitaartut pikisimasarput allanngorsarlutik ersisaariniarlutik illarsaariniarlutillu, ilaatigut kiinarsornikkut.

Tupilaat ilusilersorneqarnerat ilisarnarluinnartoq uaajeernermut eqqaanarsinnaavoq, uaajeernermi ersisaariniarneq tiipaqusunniarnerlu eqqarsaatigalugit. Oqaq ilusilutitsinermut ingattajaarnermullu atalersimavoq, ersinartoq aamma tiipaqusuttoq.

Oqaluttuatoqqami Erlaveersiniuup ersititsineq aamma tiipaqusunneq ataatsikkut pigivai. Inuit Qaammatip Inuata illuanukartut uallugit pisariniarsarisarpai, illartinniarsaralugit. Illartooraanni uluminik naavi pilassuai.

Oqaluttuatoqqani oqaatigineqakkajuppoq angakkoq uummasumit nerineqarsimasoq imaluunniit iineqarsimasoq, tassuunakkut tarnerit silarsuuaannukassalluni.
Ilusilersuinermi oqaq Kalaallit Nunaanniinnaanngittoq atorneqartarpoq. Kali, hindut guutiat, ilusilersorneqartarpoq oqqamik anillangasumik, aaginnaasumik. Kalillu ilumuunngitsut tamaasa oqqaminik aserortarpai; piffissaq aserortarpaa, maanga silarsuarmut atassutigisani.

Ukiuni akullerni (middelalder) oqaluffiliarineqarsimasuni oqaq pinnersaatinut ilaasarsimavoq, qipisumik ilusilerneqarsimalluni, oqaluffimmut isaariap qulaatugaanut inissinneqarluni. Oqaluffimmut, tassuunakkullu inimut illernartumut, isilerneq ulorianarsinnaasarsimammat, tiaavulup allanertanik oqaatsinik oqalulluni pisariniarsarisinnnaammatit imaluunniit allatigut uassutissanik isaariaq peqarsinnaasarmat, oqaluffiup isaariaa oqqanik qipisunik pinnersarneqartarsimavoq.

Eqqumiitsuliortoq qallunaaq, Asger Jorn (1914-1973) aamma assiliisartoq Frankrigimeersoq, Noël Arnaud, atuakkiorsimapput, oqqanik assit kisiisa atorlugit. Oqqat pinnersaatigineqarsimasut, eqqumiitsuliarineqarsimasut, assilineqarsimasullu. 1968-imi saqqummersinneqarsimavoq –inuusuttut allanngortitsiniarnermik ukiuanni – qallunaatullu ateqarluni ”Den rå og den kogte tunge” (La Langue Verte et Cuite), isumaqarluni: oqaq uuilaq uunnikorlu.

Oqaq ersarissumik oqaatiginiagaqarpoq, aamma tupilanni. Tupilanni ilusilersuinermi aamma atorneqartut ilagaat sorluut isivinnikut, uummasut kiisortut sillimasut assigalugit imaluunniit sakkortusaarniarpalunneri assigalugit; kiinnami titarnerit illugeeqqissaartut, ilaatigut pinnersaatitut, ilaatigullu kakiornermi ileqqorisaasimasunut (puigorneqarsimasullu) assigutinneqarlutik, ilaatigullu amequsuutitut imaluunniit perlilersimanermut ersarissaatitut; iserujussuit qeqqanni qernerfaarimmik tappiutillit, aamma puullaaqisitsisunik isinik taaneqartartut, isit alliserujussuaqqallutik tappiutillu kanaartamullusooq inissinneqarsimallutik; najungasut imaluunniit qiteraliit ersiinnartut – tupilak saaniinnartut saanikuliartulluunniit; taavalu uumasunit allanilluunniit katiterneqarsimassussaa.