Maria Panínguak` Kjærulff

MPK - Kopi

Maria Panínguak’ Kjærulff (in. 1980), qalipakkamini anginerni qalipaasiutini atorlugu paasiuminartunik suliaqartarpoq. Skovkalkuner 2004-meersoq aamarsuarmik, akrylimik uuliamillu qalipagaq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nivingavoq.

Eqqumiitsuliortup qalipaasiutini atorlugu qalipagassiami angalaarsimanera erseqqissoq malinneqarsinnaavorlusooq. Qalipakkami tungujortunik assigiinngitsunik tunuliaqutaqartumi qingalissuaq, qupaloraarsuit marluk iibililu erserput – erseqqigatik kisiannili qalipakkatut ataasiakkaatut illutik. Aamarsuamik titartagaapput qalipaasiut atorlugu silittumik qalipaatit qaqortoq, aappalaartoq, sungaartoq qorsullu atorlugit qalipagaallutik, soorlu tassa meqqut qiviullit kaavillutik teqqalasut.

Canadami, Maria Panínguak’ Kjærulffip ilinniakkamik ingerlatsinermi nalaani, juullit ilaanni qingalissuarmik naammattoorsivoq. Qingalissuit angutivissat meqqugissartarlutik takoqqusaartarlutik ingerlarusaartut Mariap assut takorannerisimavai.
Skovkalkuner, qingalissuaaraliaq Canadami takunikuusaanut assingusoq aallaavigalugu qalipagaavoq. Qupaloraarsuit aamma qupaloraarsulianit aallaaveqarluni qalipagaapput, taakkuali MPK-p meeraallunili misissortuartarsimavai.
Iibilit nerriviup qaavaniissimapput immaqa juullimi pinnersaataallutik.

Qalipagaq MPK-mut misissuineruvoq aallartiffeqartoq – soorlu Skovkalkuner-ini qingalissuaq, timmiaaqqat iibilillu aallartiffiusut – taakkunannga assiliaq ineriartortinneqarpoq. Qalipaanermini piffissaq nukimmik takutitsisutut taavaa, suliat tamarmik qalipaasup nammineq iluminit tunniussiffigisai.

Timmissat iibilillu MPK-mit assilissamik sanarfinermut atorneqarput, qalipaatit ilusaannut, qalipaasiutillu ingerlarnganut aallaaviullutik. Skovkalkuner-imi assilineqartut – timmissat iibilillu – tassaanngillat pingaarnerpaat, tassaalerlutilli ersersinneqartut; oqariartuutitut atorneqarneri, qalipaatit, qalipaasiutillu ingerlaarneri.

Qalipagaq stilleben-it – tassa, sunik inissitsikkanit qalipakkat imaluunniit assilialiat – tallissutaatut isigineqarsinnaavoq. Aalasortaqanngitsunik assilialiorneq Europami qangarsuaaniilli ilisimaneqarpoq, piffissallu ilaani sunik atortunik assigiinngitsunik qalipaanermi ilisarnaatitut tunngatinneqartarluni, assersuutigalugu kristumiut upperisaannut, inuunermut toqumulluunniit. 1900-ikkut aallartinneranni suut inissitsitikkat qalipakkanik misissuinermut atorneqartarput, soorlu qalipakkap taassumalu qalipaataanut, qalipakkap suuneranut taassumalu tunngavianut, soorlu Cézannep imaluunniit kubismemik qalipaariaasillit suliaanni takuneqarsinnaasuni.

Maria Panínguak’ Kjærulff, Canadami Nova Scotia College of Art & Design aamma New Yorkimi The Cooper Unionimi ilinniarsimavoq. Ilinniakkamik naammassinnerlaajulluni Nunatta Katersugaasiviani siullermeerluni kisimiilluni saqqummersitsivoq, taaguuserlugu “Tingerlaaq”. Tassani Skovkalkuner saqqummersinneqarpoq, Svend Jungemit pisiarineqarluni.

Saqqummersitsivik Maria Panínguak’ Kjærulffip suliaanik arlalinnik pigisaqarpoq, ilaatigut Nuummi inissiarsuarnik qalipagaarannguaq 2008-meersoq. Assilialiami tassani qalipaasiutip silittumik erseqqissumillu ingerlanneqarsimanera sammisallu paasissaanngitsuusinnaanera takuneqarsinnaavoq. Qalipakkap suussusia qalipaasiutillu ingerlarngi imminnut akulerullutik suujunnaarsingajannerat maluginiarneqarsinnaalluni.