C.A. Lorentzen

CA LorentzenChristian August Lorentzenip, C.A. Lorentzenimik naalisarneqartartoq, (1749-1828) qalipagaa ”Aalisartoq kalaaleq nulialu” toqqorsivitsinniissimavoq. Ingerlaannaq eqqarsarpugut takuneqarsinnaaniassammat nivinngarniarlugu. Qanittumi asseq nassaarileriallaripput tunngaviliisoq Svend Junge, uuma qalipakkap saani Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi issiasoq. Qanga Jungep qalipagaq nivinngarsimavaa, ukiulli qulit ingerlaneranni toqqorsivimmut inissinneqarsimalluni. Qaammammi eqqumiitsuliatut maanna toqqarsimavarput. Nuummi Eqqumiitsuliornermi Saqqummersitsivimmi qalipakkanik katersani qanganisaanerit ilaanniippoq.

C.A. Lorentzen qalipaasartuusimavoq qallunaaq, 1800-ukkullu aallartilaarneranni Københavnimi Kunstakademimi professoriusimalluni. Qalipagaq ”Aalisartoq kalaaleq nulialu” Europap avannaani 1700-kkut naaneranni romantikkip nalaani pissutisit, kiisalu qallunaat gulalderimik taasartagaanni 1800-kkut 1850-ikkullu akornanni periaatsit atorlugit qalipagaasimasoq malugineqarsinnaavoq. Qallunaat eqqumiitsuliortui piffissami tamatumani nunanut allanut takornartanukarlutik qalipaajartortalerput: C.A. Lorentzenili nunatsinniissimanngisaannarpoq.

Tamanna arnap kalaallisuuanik ersarissumik qalipataani takuneqarsinnaavoq. Arnaq kalaallisooqarpoq sapangalimmik avittalimmillu, kamiili qiviaraanni annoraaminerpalaartumik peqiganeqarput, soorlu ameq aatsigaarpasinnani. Annoraaq ikusianut killeqarpasippoq, ataanilu aaqarluni annoraaminernik aappaluttunik nivingataartortalinnik. Tasseqarpasippoq nujai qilerteqarlutik. Tamakku tamarmik takutippaat, L.A. Lorentzenip Europamiut atisaanik mutinik aamma inuit atisaannik misissuisimariarluni, akulerussimagai. Arnap nujaata qalipaatai kiinaatalu ilisarnaatai, iserujussuaqarnerata qaamasumillu ameqarnerata, sinngorneratalu Europamiorpalaarnera ersersippaa, qalipaasuatalu najukkamini takusartagaanik tikkuussillutik, inuit ilisarnaataat pineqaratik. Arnap sapanngamik qaqortumik iveruteqarnera takuneqarsinnaavoq, 1825-imilu Københavnimi taamaattarput, Kalaallit Nunaanniunngitsorli.

Qalipakkami takutinniarneqarput angut arnarlu pinngortitamiitut. Imaq aalasoq nuissallu qasertut anorissaqartitsilerpasilerlutik tunuliaqutaralugit. Qilammi titarnerit tungujortut arnaq angullu qaamaneqartippaat. Ujaqqat akornanni, ivigaqalaartumilu nikorfapput. Arnap ulu tigummivaa, qeerlutuut toqungasut tigummillugit, puisilu uniaatilik eqqaaniilluni. Angut isigaa. Angutip arnap tigummisai qeerlutuut isigai, tassalu qaannamut unermitaanut, paataanut saavanilu puisimut toqungasumut titarnernik ataneqartitsillutik.

Angut sulisuuvoq; allaangalaarluni aalarpasippoq qaannaminik, paatiminik puisimillu imaanut tikkuaqqalluni, aatsaannguummat tikiffigisaaniorpasittoq, avataanilu ipput qaannat allat marluk, umiarsuarlu tingerlaataannalik. Arnaq qalipakkap qeqqaniippoq, grækerit guutiminnik qiperugaattut illuni, assilissami pingaarnersaavoq. Uumasut pisat arnap pigai. Qallunaat piffissamik guldalderimik taasagaanni taama arnanik saqqummersitsisoqarajuttarpoq – eqqissisimasuulluni isigineqartuullunilu.

Teqeqquata saamiatungaani qimmeq inissinneqarsimavoq, soorlu pisseqqajaalluni. Isiminik aappalaartunik puisip tungaanut isigivoq. Siulliivisa isigai kingulliivilu annaarneqarsimapput, taamaalillunilu soorlu ersinartorsuartut – allanartutut navianartutullu – isikkoqarluni. Aammali paarserpasippoq. Qallunaat guldalderianni qalipakkani arlalinni qimmeq Københavnimi najugallit angerlarsimaffiinut ilaatinneqartarpoq, aalajaassusermik isumaqartinneqarsinnaalluni, kiisalu ilaqutariit angerlarsimaffiullu illersortaattut. Qimmip aappalupajaartumik meqqoqarnera, arnap angutillu atisaannut, puisillu aavanut naapertuupput, taamaalillutillu qalipaatit eqqarsaatigalugit imminnut atassuteqartinneqarlutik. Aappariit immaqa aalajaassusermik angerlarsimaffigaat.

C.A. Lorentzen Norgemi nunap ilusaanik arlalinnik qalipaasimavoq, angutillu arnallu eqqaani pinngortitaq Norgemi qaarsunut eqqaanarneruvoq, Kalaallit Nunaanni qaqqanut eqqaanarpiarani. Naak imaq aalagaluartoq nuissallu aarlerinarpasikkaluartut pinngortitaq inummit naalakkersugaavoq. C.A. Lorentzenip inuit taakku marluk qalipakkamini salliutippai, qilammik tungujortumik qaammarsarneqartutut, imminnullu soorlu pigiittutut itsillugit, qimmeq paarsisoralugu. Kalaallit eqqumiitsuliaannut taanna assigunngilaq, tassami kalaallit eqqumiitsuliaanni pinngortitaq sakkortuutut inunnullu naalagaasutut saqqummiunneqakkajukkami, tamaattorli guldalderimi nunap ilusaanik qalipakkani naliginnaasuuvoq nuna inunnit naalakkersugaarpasitsinneqartarnera.

Assigiinngitsorpassuartigut C.A. Lorentzenip qalipagaa 1825-meersoq Emanuel A. Petersenip (1894-1948) 1900-kkut qiteqqukkiartornerannut ataneqarpoq. Lorentzenip qalipagaani inuit nujuartat, pinngortitamut naapertuutumik inuusut, takorloorneqarneri malugineqarsinnaavoq. Taamani Jean-Jacques Rousseaup 1700-kkut ingerlanerani, inuit ineriartornerminni annaasaqarsimanerat pillugit eqqarsaatersuutaasa saqqummisimalerfiata nalaani qalipagaavoq. Rousseau isumaqarsimavoq inuit ineriartornerminni pinngortitamut ata
nertik annaasimagaat. Ukiut 100-t sinnerlugit qaangiutereeraluartut, Emanuel A. Petersenip, allallu paasisassarsiorlutik angalallutik qalipaasartut qalipagaanni pinngortitamik attuumassuteqaqqilerusunnerminnik ujartuinerat maluginiarneqarsinnaavoq.