Andreas Riis Carstensen (1844-1906)

Umiarsuaaraq pingasulik tingerlaasersimasoq. Iluliarsuit akornanni ungataanilu qaqqat. Pingasullip saavata tungaa tamarmi imaavoq – imaq qaalluarpaluttoq. Qalipagaq tassaavoq umiarsuaaraq pujortulik “Fox II”, taanna immami mallersumi ingerlaarpoq, immaqa Ivittuut saavani, umiarsuaararmi tassani angerlarsimaffeqarami. Qalipagaq Andreas Riis Carstensenimit (1844-1906) qalipagaavoq, 1893-illu kingorna qalipagaasimavoq, tassami umiarsuaaraq ”Fox II” orsugiassioqatigiiffimmut ukioq taanna sananeqarmat.

”Fox II” ukiuni 30-ni orsugiassioqatigiiffimmit/mut angalavoq. 1924-imi juuli qaammat umiarsuaaraq “Grønland”-imik ateqarluni, Einar Mikkelsen naalagaralugu niuertoqarfissaq Scoresbysund pilersikkiartorlugu Kalaallit Nunaata kangianukarpoq. Ukioq taanna kingusinnerusukkut umiarsuaaraq Grønlands Styrelsemit pisiarineqarpoq, “Gustav Holm”-imillu atertaartinneqarluni. 1950 tikillugu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni angalavoq.

Andreas Riis Carstensen apersortinnermi kingorna umiartulerpoq, umiarsuarmilu titartaasalerluni. Danmarkimut uterami imarpalaartunik qalipaaneq qalipaasumit Carl Dahl-imit (1812-1865) ilinniarpaa. 1864-imit 1868-imut Københavnimi Kunstakademimi ilinniartuuvoq naammassillunilu. Eqqumiitsuliortuunini aqqutigalugu angalasaqaaq, angalasarnerminilu qalipaanissaminut isumassarsisarpoq, ilaatigut 1884-imi aamma 1888-imi Kalaallit Nunaannut angalasarnerminit. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup katersugaataasa ilaanni A. Riis Carstenip qalipagai tallimat pigineqarput: imarpalaartunik qalipakkat, asanninnermut tunngasut aliannaartitsisullu.

Qalipakkami umiarsuaaraq ”Fox II” ungalliutinneqarpoq, taassumalu saavata tungaa imaaneruvoq. Qilaap qalipannera immap qalipanneranut sanilliukkaanni allaanngilaq imaq qilammiit misissorluagaanerusoq, sukumiisumillu suliaalluni. Riis Carstensenip imaq ilumoorpalaartoq qalipassimavaa, qaalluarpaluttoq aammalu qaamanersalersornera tarralersorneralu suliaalluarluni, isigalugulu allaanngilaq imarpalaaq tusaasinnaalluguluunniit.

Riis Carstensen siullermik T.A.D. Jensenimit kaammattorneqarluni 1884-imi Kalaallit Nunaannukarpoq. T.A.D. Jensen angutaavoq Sermersuarmi Nunatamut atsiunneqarsimasoq, Sermersuarmullu ilisimasassarsiorneq pillugu qalipagaq eqqumiitsuliortup J.E.C. Rasmussenip qalipagaraa. Rasmussenip qalipagaa (”Kornerup på Isen”) Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiippoq. 1888-imi Kalaallit Nunaannukaqqippoq, umiarsuarmillu marlulimmik Peru-mut ilaalluni uterluni. J.E.C. Rasmussen ukiut tallimat qaangiummata Peru-mit nakkarpoq ipillunilu.

Angalanerit taakku marluk Riis Carstensenip atuakkami ”Two Summers in Greenland”-imi allaaserai, atuakkamilu oqaluttuarpoq Europami Issittoq pillugu soqutiginnittorpassuarnik naammattuuereerami atuakkiorsimalluni; inuppassuit apeqqutissaqarput, ikittuinnaat Issittumik ilisimasaqarput, aamma suli ikinnerusut Issittumut angalanissaminnut periarfissaqarput. Atuakkami Kalaallit Nunaannut pinini, kalaallinik kulturiannillu naapitsinini oqaluttuarai, Issittumilu nammineq takusani takutinniarsaraa.

Riis Carstensen 1890-kkunni immiortumit Carl Jacobsenimit inniminnikkanik Egyptenimeersunik arlalinnik nangeqattaartunik qalipaasarpoq. Umiarsuaaqqamik ”Fox II”-imik qalipagaq Kalaallit Nunaannut angalanerata kingorna qalipagaavoq, 1893-ip aamma ukiup toquffiata 1906-ip akornanni qalipagaavoq. Umiarsuaaraq Kalaallit Nunaata imartaaniittoq takusimanavianngilaa, kisianni Danmarkip imartaani takusimassavaa. 1884-imili Kalaallit Nunaannut angalanermini kitaata avataani umiarsuaaraq alla orsugiassiutileqatigiiffiup umiarsuaaraa takuaa – umiarsuaaraq pingasulik “John Franklyn”, Ivittuuniit Københavnip tungaanut ingerlaartoq.