AALUT KANGERMIU (1822-1869)

Marsip 12-iani 2019 Aalup Kangermiup toquneranit ukiut 150-inngussapput – aamma ulloq toquffia immaqa malunnartinneqartariaqanngikkaluartoq, taamaattoq eqqumiitsuliortoq taanna malunnartinneqangaassaaq.

Aalut Kangermiu Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornerup nutaaliaasup aallarniisuatut ilaatigut taaneqarsinnaavoq – aamma ulloq manna tikillugu eqqumiitsuliortut Aalup piginnaanera isumaqassusialu ataqqisaraat taamatullu suliai allaaserisaalu isumassarsiorfigisarlugit. Aamma naak suliai toqunerata kingorna ukiuni hornorujungajanni toqqortaatigineqarlutik aatsaallu eqqumiitsuliortup issittumilu ilisimatusartup Eigil Knuth-ip (1903-1996) katersat Danmarkimi Nationalmuseumimiittut nassaarimmagit, Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornerup oqaluttuassartaani 1960-ikkunni inissaminnut pipput. Katersat 1982-imi Kalaallit Nunaata Katersugaasivianut utertinneqarput ullumikkut tassani katersaatigineqarlutik. Suliat 1850- aamma 1860-ikkunni Hinrich Rinkimit katersorneqarput nulianit Signe Rinkimit Danmarkimi Nationalmuseumimut 1905 tunniunneqarlutik. Katersat ilaat Signe Rinkip toqunerata kingorna Oslomi Universitetets Etnografiske Museumimut tunniunneqarput, katersallu immikkoortuat taanna suli tassaniippoq.

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi katersanik saqqummersitsinermut atasumik, Aalup Kangermiup qisummik qiperugai marluk Nunatta Katersugaasivia & Allagaateqarfianit atorneqartut tassaasut; ”Qasapip Uunngortumik toqutsinera” aamma ”Arsaattut”, tamarmik oqaluttuanut Aaluup allataanut assiliartaliussaapput. Qisuit qiperukkat peqqaataanit suliaanngillat tassaallutilli Aalup naqitigassatut suliaata naqeqqinneqarnera. Naqitigassap aappaata qulequtaa piffissap ingerlanerani annikilliartorsimavoq; ”Qasapip Uunngortumik toqutsinera”, taanna issoqqaarissuuvoq talerpiup tungaani qaqqap assiliartaa saamiup tungaanilu assiliartaq naqeqqaarnerani ilaasut amigaataallutik. Katersugaasiviup pigisaasa ilagaat Anne-Birthe Hovep (1951-2012) suliaani ”Homage til Aron (Aalut nersorniarlugu)” ilaasoq, Aqissiaq pillugu oqaluttuamik Aalup qisummik qiperugaa.

QAAMMARSAANEQ AAMMA EQQUMIITSULIORNEQ

Bodil Kaalundip (1930-2016), 1800-kkut Kalaallit Nunaannik qaammarsaanerup nalaanik taaguserpai. Qaammarsaanerup nalaani ilaatigut kalaallit allattaasiat, kalaallinut ilinniartitsisunut seminaria aamma Hinrich Rinkip (1819-1893)* naqiterivia pilersinneqarput. Aamma Aalut Kangermiu eqqartorneqartillugu Rinki aamma Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani piffissaq taanna avaqqunneqarsinnaanngillat.

Hinrich Rinkip Kalaallit Nunaanni paarsisut pilersinneqarnerannut ilaavoq (Namminersornerullutik Oqartussat aamma Namminersorlutik Oqartussat siulerisai), naqiterivimmik aallartitsivoq aamma aviisi Atuagdliutit pilersippai taamatullu atuakkanik nunalerinermut allaffissornermullu tunngasut kiisalu nunami oqaatsit kulturilu pillugit saqqummersitsilluni. 1858-imi kalaallinut tamanut oqalualaanik, oqaluttuanik, nunap assinginik aamma titartakkanik nassiusseqqusilluni kajumissaarummik saqqummiussivoq, taanna kingorna allaqqinneqarluni kalaallisut qallunaatullu oqaasertaqarluni saqqummersinneqarpoq. Isumassarsiamut tunuliaqutaavoq kalaallit inuiattut nikussaarnissaat, taamaattumik namminneq oqaluttuarisaanerminnik ilisimasaqartariaqarput, Kirsten Thisted Aalut Kangermiu pillugu marlunnik atuakkiamini angisuumi allappoq**.

Rinki Nuummi nuliami Signe Rinkip ikiuunnerata saniatigut oqaatsinik ilisimatusartumit Samuel Kleinschmidt (1814-1886), kalaallimit ilinniartitsisumit, taalliortumit, titartaasartumit aamma Atuagagdliutit aaqqissuisoqqaavanit Rasmus Berthelsen (1827-1901), palasip ikiortaanit C.H. Rosenimit aamma Atugagdliutit ukiorpassuarni aaqqissuisorisaanit inuusuttumit Lars Møller (1842-1916) ikiorneqarpoq. Asuliinnaanngitsumik Nuummi Tasersuup eqqaa qallunaatut Aqqaluks Pladsimik (Lars Møller Aqqalummik taaguutilik atsiullugu) taaneqartarpoq, Atuarfik Samuel Kleinschmidteqarpoq aamma H.J Rinkip Aqqusernga piuvoq.

Atortussat nassiussuunneqartut suliaraat, naqiterlugit aamma oqaatsit arlallit atorlugit saqqummersippaat, paasissutissanik nassiussisut, eqqumiitsuliortut taamatullu allaaserinnittut pappiaqqanik eqqumiitsuliornermilu atortussanik pilersorneqarput; atortussat annertugisassaanngitsut umiarsuit aqqutigalugit tikisinneqartartut. Aalut pilersorneqartunut ilaavoq. Aalut oqaluttuanik 56-inik nassiussivoq, aamma taassuma assaanit suliarineqarsimasut 350 ilisimaneqarput. 1860-imi siullermeerluni saqqummersitamik ”Kalladlit ássilialiait” allaaserinnittut arlallit ilaannarinngilaat, Aalulli taannaavoq saqqummersitami amerlanerpaanik allaaserinnittoq.

Aalut qatanngutigiinnianut ilaasortaavoq, piniartuuvoq ajoqiullunilu aamma taamaattumik allassinnaallunilu atuarsinnaavoq. Aalup angutaa Christian Hendrik aamma ajoqiuvoq oqaluttuanik titartakkanillu nassiusissunut ilaalluni. 1800-ikkunni aamma 1900-kkut aallartinneranni eqqumiitsuliortut imminnut ilinniartissimasut arlallit taamaapput – ilaqutariinnit titartaanermut piginnaaneqartunit kingoqqisuupput.

Kaalund-itulli 1800-kkut qaammarsaanerup nalaanik taagaluaraanniluunniit kalaallit eqqumiitsuliornerannik allanngortitsisumik pisoqarpoq. Oqaaseq ”eqqumiitsuliorneq” atugaalerpoq (suliarineqarsimasut eqqumiitsut pillugit). Soorlu Hanne Kirkegaardip allaaserisami ”Eqqumiitsuliorneq – oqaaseq eqqumiitsoq”*** nassuiarpaa, oqariartaaseq taanna 1800-kkunni atugaalerpoq; eqqumiitsuliorneq pillugu oqaaseq eqqumiitsoq – pinnersaataanngitsut imaluunniit kusassaataanngitsut soorlu piniutinik kusassaanertut inngitsoq. Aamma Kaalundip oqaaseq taanna maluginiaqquaa – piffissami tassani eqqumiitsuliortut nutaat assinik saqqummiussisarput sunik ersersitsisunik imaluunniit assingusunik*. Taakkununnga Aalut Kangermiu ilaavoq – allatut oqaatigalugu Aalup suliai oqaatsip ”eqqumiitsuliorneq” iluaniipput, ullumikkut eqqumiitsuliatut isigineqarlutillu paasineqartartut.

Aamma Europami oqaatsip eqqumiitsuliorneq-rup isumaa 1800-kkunni allanngoriartorpoq, pinnersaanermit, kusassaanermit imaluunniit oqaluffiit, kunngit illussaarsuisa aamma illussaarsuit allat pissaaneqarnerannut pigissaarnerannullu eqqumiitsuliorneq ersersitsiniutaajunnaarluni eqqumiitsuliorninngorpoq. Suliat sunut eqqaanartut imaluunniit ersersitsiniutaasut aamma suut inuit tamat takusinnaasaat – siullermik kunngikkormiut eqqumiitsuliaasivii aqqutigalugit aammali 1800-kkunni katersugaasiviit nunani assigiinngitsuni pinngorartut katersaatiminnik saqqummersitsisalerneri aqqutigalugit – soorunami aamma atuakkanik naqiterisitsisarneq aqqutigalugu.

OQALUTTUAT ASSILIARTAAT

Oqaluttuat oqalualaallu allaaserineqarlutik assiliartalersorneqarnerisigut kingornussisussanut tammatsaaliorneqarput. Ulloq manna tikillugu Aalut eqqumiitsuliortunit isumassarsisitsisarpoq. Atuakkiortumut eqqumiitsuliortumullu Hans Lynge (1906-1988), Aalut Kangermiu isumassarsiorfissat annersaannut ilaavoq; Hansinnguup nammineq kalaallit oqaluttuaataat eqqumiitsuliornermini sammisarpai. Hans Lyngep atuakkiaata ”Ersinngitsup piumasaa” qaallunaatut nutserneqarluni naqiterneqarnerani naggasiutitut Kirsten Thisted allappoq:

Aalut Kangermiu inuttut inuuneq pillugu pingaarutilimmik ilisimasaqarpoq, inummik immikkoortunngortitsinani, pinngortitatut immini piusutut imaluunniit timimik immikkut isiginninnani, kisianni inuunermi nalaani suiaassutsiminit, ukiuminit, ilaqutariinni inissisimaffimminit, inuiaqatigiinnit avatangiiserisaminit, inunnguutsiminik kulturikkullu kiffaanngissuseqarnermik kajumerisaqarnerminit aamma taamaattumik naqisimaneqarnerminit sunnersimaneqartutut.****

Eqqumiitsuliortoq Anne-Birthe Hove, grafikkimik ”Homage til Aron (Aalut nersorniarlugu)” tulleriiaanik suliaqarpoq, tassunga assilialiai aamma qanoq isumaqarnera ilanngullugit.*****

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi pigineqartoq 1997-imeersuuvoq. Tassani Aalup Aqissiaq pillugu oqaluttuamik qisummik qiperugaa atorneqartumi – ’Aqissiap Igalilik sarmeqaa’ – Hovep assiliami inuit tallimat sanileriit fjernsynip saavani issiasut ilanngussimavai. Suliaq ateqarpoq ”Aqissiaq : 20.00”, photogravure suliaavoq (naqitigassamut assimik nuussinermik teknikki) grafikkimillu suliaqarnermi teknikkit allat aamma atorlugit suliaavoq. Qisummi qaqortumik/qernertumik qiperukkamut Hovep aamma qaqqap ataani nuna tunuanilu qaqqat ilanngussimavai.

Anne-Birthe Hovep suliaani qisummik qiperugaq, Aalup titartagaa naapertorlugu Markus Lyngep Nuummeersup qiperorsimavaa. “Arsaattut” aamma Qasapip Uunngortoq toqukkaa Aalummit titartagaapput qiperugaallutillu. Takornartaanngilaq eqqumiitsuliortut aamma oqaluttuartartut ungasikkaluarlutik imminnut suleqatigiittarnerat – immaqa Rinki aqqutigalugu attaveqarneq ingerlasarpoq. Bodil Kaalundip allaaseraa Aalut alannguusanik titarnilersuilluni aamma suut qaavi itissusiilu ersersinniarlugit qasertunik qalipaasersuisartoq, Markus Lynge qiperukkamini qernertoq/qaqortoq atornerugai qaqortorlu titarnilersugaanngitsoq.

Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornerup oqaluttuassartaani grafikki sakkutut annertuumik sunniuteqarsimavoq – aamma Hovep “nersuiniarluni” taamanna suliaqarnermini periuseq Aalumut utertinneqarsinnaasoq erseqqissaatigaa. Anne-Birthe Hove pillugu atuakkiami Nivi Christensen allappoq******, Aalut siullertut pingaarnertullu eqqumiitsuliornermini assilisassamik toqqaasartoq, Hove atortussaminik teknikkimillu atugassaminik toqqaasarpoq. Aalut teknikkinik atortussanillu amerlasoorpassuarnik toqqagassaqarsimanngilaq; qisummik qiperuineq, titartaaneq aamma imilertakkat.

Hovep ”Aqissiaq: 20.00-mi” oqaluttuat qangamut tunngassuteqarnersut aamma ullutsinni tv-p tusagassiiviillu allat oqaluutigaluni oqaluttuarnermik arsaarinnissimaneranik tikkuaanersoq – imaluunniit qanga pisimasut iperarsinnaanngikkivut oqaluttuallu piullutik suli pingaaruteqartut erniinnannguarlu igalilik TV-p qaavanut tulluni isiginnaartunut tupatsitsissaneranik oqariartornersoq; isiginnaartut namminneq nassuiaasissavaat. Suliami qanga ullutsinnilu pisut naapipput.

Aalut Kangermiu ulloq marsip 12-at 1869, ukiorpassuarni sakialluuteqareerluni toquvoq.

 

Bodil Kaalund: Grønlands Kunst, Gyldendal, 3. udg, 2011 (1979)

Kirsten Thisted: ”Taama allattunga, Aron”, Atuakkiorfik, 1999

Hanne Kirkegaard: ”Eqqumiitsuliorneq – et mærkeligt ord”, side 4-5, In: Neriusaaq 3/2018

Kirsten Thisted: ”Efterord – Hans Lynge (1906-1988)” side 157-179, In: Lynge, Hans: Den Usynlige Vilje, Gladiator, 2018

”Homage til Aron” Suliat tamarmik Anne-Birthe Hovep suliaasa tamarmik allattorsimaffianni takuneqarsinnaapput: https://annebirthehove.com/?s=homage+til+Aron

Nivi Christensen: ”Fra Aron til Hove”, side 57-73, In: Jørgen Chemnitz (red.): Anne-Birthe Hove, Milik Publishing, 2016