Alibak Johansen (1921-2007)

Alibak Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortutut titartaasartutullu ilisimaneqarluartuuvoq, suliai inuppassuit angerlarsimaffiini nivingasimallutik nivingallutillu. Alibak Johansenip suliaasa ilaat sisamat Nuummi Eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi katersanut ilaapput. Marluk inunnik assilialiaapput marlullu nunamik assilialiaallutik. Assilissat 1996-imi pilikkimik qernertumik qalipagaapput, nunanillu assilialiat assigiinngitsuupput ataaseq 1968-imeersoq aappaalu 1996-imeersuullluni.

Nalorniffeqanngitsumik titartaallaqqissoq
Alibak 1940-kkut naajartorneranni Aasiaat silasiorfianni sulilluni titartaasalerpoq. Titartagai illoqarfimmi suleqataanit qallunaajusunit pisiarineqartarput, titartagaalu quianartut ulluinnarni pisimasunut tunngasut Aasiaat aviisiatigut saqqummersinneqartarput. Ullut ilaanni illoqarfiup palasiata Alibak oqarfigisimavaa titartaanermut piginnaaneqartoq, Danmarkimilu oqartussanut allaatigerusullugu, tappavani eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmut qinnuteqaassunniarlugu. Alibak, namminerminut qanoq kinguneqassasoq nalornissutigigaluarlugu palasimut akuersivoq. Ilinnialernissaminullu akuerisaavoq, Danmarkiliarlunilu. Inuit kiinaannik kiinaasalu pissusaannik titartaanissaminut pikkorilluinnarnini ilinniarnermini paasivaa. Saqqummersitaani, Alibak ’92, Danmarkimit, Savalimmiunit Kalaallit Nunaannillu assilialiat arlallit takuneqarsinnaapput, titarnerit nalornissutiginagit titartarneqarsimasut. Kiinnap pissusaa, nutsat atisallu qungasii aqerluusamik kuglepenimilluunniit titartapallagaasimapput.

Danmarkimi eqqumiitsuliortutut ilinniareerluni Kalaallit Nunaannut uterami siuaani titartartalerpai. Siuaami nujai kusanartut, nujalerisumit ikiorteqarnani inissitat takutissallugit pingaartissimavaa. Taamatuttaaq siuaasami sullisitut atisaat atortugissut takutissallugit pingaartissimavai. Annoraap tunuata naqqa takutissallugu pingaartissimallugu ilaanni apeqqarissaarfigineqartilluni oqaatigaa. Sulitilluni annoraap qiteq asseqqassavaa, illersorlugu.

Assilialiat
Eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi katersat ilaanniippoq arnaq, tunuatungaaniit sammiveqartinneqarnerusoq. Arnaq tasseqarpoq qangatullu qilerteqarluni. Amermik qungasilimmik atorpoq. Assilialiaq pappiaqqamut qaqortumut pilikkimik qernertumik titartagaavoq. Assilialiap aappaa angutaavoq arnap sammiveqartinneratulli sammiveqartoq, aamma pilikkimik qernertumik titartagaasoq. Taakku tamarmik 1996-imi titartagaapput, taamaalilluni illugiittut titartarneqarsimanissaat ilimanarluni. Angut pujortaammik kimmiarpoq, taannalu pujoorpoq. Arnatullu aamma angut amermik qungasilimmik atorpoq. Kiinaat misigissutsinik takutitsinngillat – qungujulanatik isaallu qissimigaaratik.

Naqitat nuannarineqarluartut
Alibaap suliarpassuisa ilaat eqqumiitsuliatut ilaallu plakatitut – pingaartumik qernertumik titartarlugit assilialiai – naqinneqarsimapput. Nuannarilluarneqartuupput, sulilu pisiniarfinni assigiinngitsuni nittartakkanilu akitsorterussiviusuni nassaarineqarsinnaallutik. Assilialiai arlallit aamma allapalaagassianngorlugit saqqummersinneqarsimapput.
Pappiaqqamut titartaasarpoq, aamma Danmarkimiit uterami taakku akissaqarfiginerugamigit. Kuglepen, pilikki, aqerluusaq tuschilu atortarpai. Kridtit atuarfinni atorneqartartut Filia-t aamma imerlertakkat atorlugit qalipaasersuisarpoq. Qalipaatit ikittuinnaat atortarpai, suliarpassuilu qalipaasersugaasimanngillat.

Nunat
Alibak angalangaatsiartarsimavoq, aamma Kalaallit Nunaanni. Kalaallit Nunaanni qaqqarpassuit ilisimaneqartut titartarsimavai, soorunami aamma Nuup ilisarnaatigisaa Sermitsiaq titartartarsimavaa.
Eqqumiitsuliornermik saqqummersitsivimmi katersat ilaanni nunamik titartakkami, 1968-imi titartarneqarsimasumi sumiiffik atserneqarsimanngitsoq immap tungaanut sammisoq takuneqarsinnaavoq. Taassuma saamiata tungaani qisunnik sanaajorpasittoq takuneqarsinnaavoq. Immami qatsungasumi iluliaq takuneqarsinnavoq, killingusaamilu qaqqarsuit takuneqarsinnaallutik. Alibaap imaq qilallu tungujortumik qalipaasersimavai, nunalu kajortumik qalipaaserlugu. Nuna ukiarpalaarpoq. Nuna taanna Alibaap nammineq isiminik takusimarpasippaa. ilisimalluarpasillugu.

Nunamik assilialiap aappaani 1996-imeersumi angutit pingasut immap tungaanut isiginnaartut ipput. Tamarmik kaasimaarlutik tununngasut takuneqarsinnaapput. Angutit annoraaqarput. Nunataa tuschimik titartagaavoq, suliaasalu siuliinik nuna titarnilersugaannginnerulluni. Annikitsuararsuarmik qalipaasersorneqarsimavoq, qilaallu qalipaasernerata ersersippaa unnukkiartulernerani taarsiartulersoq, killormuunngikkuni. Nunataani kridtit qalipaasersuutitut atorneqarsimapput. Eqqumiitsuliap isiginnaarnerani maluginiagassaavoq sumiiffik aalajangersimasuunngitsoq, angutillu taakku pingasut piviusumi naapinneqarsimanngitsuusut. Kalaallit Nunaata nunataanik takutitsiniarluni titartagaavoq. Nuna kusanartoq inuttalerneqarsimasoq paasisassarsiorluni angalasimasut imaluunniit grønlandsmalerit (Kalaallit Nunaannik qalipaasartut) suliarisartagaannut eqqaanartoqarpoq, nunarujussuarnik takusassiassanik alianaallisaalluni inunnillu ikkussugaannarnik takutitsikkajuttunut eqqaanarluni.

Sumiiffiit inissiallu
Alibaap aamma Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu assigiinngitsut titartarluaqqissaakkanik titarnilersukkat titartarsimavai. Illut sinaat ersarissut – illut qaavi, igalaavi, matui – qaqqallu ilusaat assigiinngitsut titartarneqarsimapput, sumiiffiit ilisarineqarsinnaanngorlugit. Illoqarfiit nunaqarfiillu titartarnerini soorlulusooq sumiiffiit kinaassusaat tunngavigalugit titartakkat, soorlu inuit kiinaanik titartaariaasini sumiiffinnut aamma atorsimagaa.

Paasissutissanik pissarsiffiit:
Johansen, Alibak, 1992: alibak ’92. Atuakkiorfik.
KNR, tv, juni 1993: Alibak Johansen. Producer: Niels Henrik Lynge.

”EQQUMIITSULIAP TUNULIAQUTAA – Alibak Johansen” Hanne Kirkegaardimit allaaserineqarsimavoq.